Viikon kysymys

Syksyn 2015 aikana päätetään Tampereen pormestarin valintatavasta vuonna 2017 alkavalle kaudelle. Miten pormestari tulisi mielestäsi valita?

Suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä 
68% 68% 
Kaupunginvaltuusto valitsee keskuudestaan 
26% 26% 
Ihan sama! 
5% 5% 

Erkki Axén: Miksi Kaanaassa ei ole ilmailutoimintaa?

- Lokakuusta 2014 asti pienkoneiden ilmailutoimintaa ei ole ollut Tampereella. Aikaisemmin järjestetyn kilpailun ehtojen mukaisesti ei ole edetty, kysyi kaupunginvaltuutettu Erkki Axen valtuustossa 16.8. Apulaispormestari Heinämäki harmitteli tilannetta todeten, että kaupungilla eikä uudella järjestäjällä ole asian vaatimaa ympäristölupaa, joka on lentokenttätoiminnan edellytys. Asia on edelleen kesken.
Mikko Leppälahti totesi järjestetyn tarjouksen ja tehdyn sopimuksen olevat ristiriidassa keskenään juuri ympäristöluvan kannalta. Hänen mielestään sopimus pitäisi irtisanoa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: Tampereella on kasvava vastuu koko maan kilpailukyvystä.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen arvioi valtuuston kokouksessa 25.5. vuoden 2014 taloutta.
- Alijäämä oli pieni, tulos on liki tasapainoinen. Nettomenojen kasvu oli puristettu puoleen prosenttiin, se oli merkittävä jarrutusliike. Kiitos siitä henkilöstölle, sanoi Ikonen.
- Kaupungin asukasluku on kasvanut 2700 uudelle tamperelaisella, tunnelin kustannukset olivat 39 milj., 26 milj. maksoi Lielahden 90 ha:n kaupungille ostettu kasvualue, 20 milj. maksoivat varhaiskasvatuksen uudet tilat ja 17 miljoonalla rakennettiin kulttuuripalvelun tiloja.
- Palvelutaso on pysynyt hyvänä, kaupunkilaisten tarpeista pystytään huolehtimaan kohtuullisen hyvin huolimatta pahasta n. 18 % työttömyydestä. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin – paitsi joukkoliikenne ei aivan kasvanut odotetusti eikä vuokra- asuntoja ole rakennettu suunniteltua määrää.
- Kaupunkikehitys on jatkunut hyvänä, tunneli rakentamisen ohessa on suunniteltu ratikkaa, kehitetty keskustaa ja kaavoitettu ennätysmäärä uutta rakennusmaata. Tampereella on myös vetovastuu valtakunnallisesta INKA-hankkeesta älykkään kaupungin osalta.
- Vuoden tärkeitä asioita olivat seutukaupunki-idean kehittäminen ja SOTE-valmistelu, jotka eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
- Säästöjä ja rakennemuutoksia on edelleen edessä, ne ovat jo uutta arkea. Haluankin vedota valtiovaltaan ja uuteen hallikseen kuntien velvoitteiden vähentämiseen tai niihin osoitetaan rahaa.   Meillä on kasvava vastuu suurena kaupunkina; pitää muistaa suurten kaupunkien merkitys koko maan kilpailukyvylle ja elinvoimalle.

Kysy kokoomukselta politiikasta ja Tampereesta!

Tämä on Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmän nettilehti.

Katso kokoomuksen tapahtumia: pirkanmaankokoomus.fi/kalenteri

 

Siirry lukemaan kokoomuksen lehtiä...
Lue tamperelaisen kokoomuksen kaupunkilehti
PDF-tiedostoOhjelma FINAL 16.1.13-1.pdf (5.0 MB)
Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma

Presidentti Sauli Niinistö vierailee Finlaysonin alueella keskiviikkona 2.9.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa kaupunkilaisia Finlaysonin alueella Siperian aukiolla keskiviikkona 2.9. kello 17 alkaen.

Mukana tilaisuudessa on myös Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Aikaisemmin päivällä presidentti Niinistö tekee tarkastuskäynnin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella.


 

Miksi kokille ei kelpaa työ? Jaskari: Suomen passivoiva työttömyysturva ei kannusta töihin

Aamulehti 30.8.: Anita Simola, Helsinki
– Hei, me pahvit voisimme jo herätä, pamauttaa kansanedustaja Harri Jaskari (kok).Hän on tutkinut tuoreita työttömyyslukuja, eivätkä ne aiheuta paljon hurraa-huutoja. Jaskari kirjoittaa näkemyksistään Aamulehden blogissa.– Heinäkuun lopulla oli työttömiä 381 000, mikä on yli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysturvamenot ovat nousseet yli viiden miljardin euron. Se lähestyy jo vuotuista valtion velanottoa. Laman syvimpänä vuonna 1993 työttömät saivat turvaa 5,3 miljardin euron edestä. Jaskari laskee, että jos työttömyysaika lyhenisi yhdellä päivällä, säästettäisiin 26 miljoonaa euroa sekä saataisiin aikaan 50 miljoonan tuotannon lisäys. – Yhden prosenttiyksikön työttömyyden lasku merkitsisi yhden miljardin euron säästöä.Hänen mukaansa on erikoista, että samaan aikaan työpaikkoja oli tarjolla 61 200, mikä on 5 000 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. – Olisiko jo aika tunnustaa, ettei Suomen passivoiva työttömyysturva kannusta töihin, hän kysyy.Jaskari kertoo tuttavastaan isossa rekrytointifirmassa. Siellä etsitään 500 kokkia työsuhteeseen. – Työttömänä on 350 kokkia, joiden ei kannata lähteä töihin, koska tarjolla ei ole kokopäiväistä työtä. Ratkaisuna tuodaan kokkeja Filippiineiltä.Keinot tilanteen helpottamiseksi eivät ole rakettitiedettä.– Pitäisi sovittaa työttömyysturva ja työnteko sellaisiksi, että työ kannattaa ottaa aina vastaan. Mallina voisi olla ehdottamamme perustili.Jaskari väläyttää myös henkilöstöpalveluyritysten liiton esittämän palvelusetelin käyttöönottoa. Sen uskotaan kannustavan työnhakuun.

Antti Ivanoff ideoi Tampereelle työttömyyden taltuttamista

Kaupunginvaltuutettu Antti Ivanoff listaa valtuustoaloitteessaan 17.8. ehdotuksia työttömyyden helpottamiseksi; Tampereen työttömyysaste on kasvanut hälyttävästi, ollen nyt jo n. 18% työvoimasta. Nähtävillä on että työttömyyden kasvu uhkaa jatkua.
"Tampereen kaupungin tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin työllisyyskehityksen suunnan muuttamiseksi – on laadittava kasvusuunnitelma yhdessä paikallisen elinkeinoelämän, valtion ja ELY-keskuksen kanssa seudun tulevaisuuden kehityksen turvaamiseksi:

1. Valtioneuvostoon vaikuttaminen, Tampereen kaupungin saamiseksi nimetyksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.
2. Voimallisempi kaupungin panostus uusien yritysideoiden kehittämiseen suuntaavaan hautomotoimintaan ja verkostoitumispalveluihin (Startup-Tampere, Protomo ymv.)
3. Oulun seudulla menestyksekkäästi toteutettujen toimenpiteiden soveltamista Tampereen alueella.
4. Tampereen seudun osaavan työvoiman markkinointi koti- ja ulkomaille, investointien houkuttelemiseksi.
5. Tampereella toimivien yritysten kasvun mahdollistaminen mm. kaavoituksella ja jouhevalla viranomaisasioinnilla.
6. Edullisen toimitila-infran järjestämistä aloitteleville Startup-yrityksille.
7. Paikallisten pienyritysten kilpailuedellytysten varmistaminen Tampereen kaupungin hankinnoissa ja kilpailutuksissa."

Ilkka Sasi

Valtuusto hyväksyi Nurmi-Sorilan osayleiskaavan

Kokoomuslaiset kaupunginvaltuutetut kiittelivät 16.8. valtuustossa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa. Alueen pinta-ala on n. 1720 ha, josta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita on 600 ha, josta osoitetaan 13 000 asukkaalle ja 1 400 työpaikalle alueet. Aitolahden kaupunginosaan kuuluvan alueen nykyinen asukasmäärä on noin 660. Uusia asuntoja voi tulla yhteensä noin 6 300, joista kerrostaloihin sijoittuu noin 2 000, erityyppisiin pientaloratkaisuihin noin 2 900 ja omakotitaloihin noin 1 400 asuntoa. Lisäksi alueelle on arvioitu sijoittuvan noin 100 palveluasuntoa.
Ilkka Sasi:  -Nurmi-Sorilan kaavaprosessi on ollut pitkä, yleiskaavan hyväksyminen on historiallista. Nyt on kiinnostavaa nähdä ketkä tässä kaupunginvaltuustossa kannattavat ja ketkä vastustavat Aitolahden pitkään toivottua kehittämistä.
Matti Höyssä: -Nurmi-Sorila on hyvä alue kehittää, se on hyvällä etäisyydellä, hyvän kokoinen ja sijainniltaan oivallinen. Se vastaa kaupungin pientalotarpeisiin hyvin.
Ilkka Sasi: -On Tampereelle tärkeää, että meillä on monia kasvusuuntia. Etelä on vahva kasvusuunta mutta nyt Nurmi-Sorilan ja Niemenrannan ansiosta kasvun paikkoja on myös koillisessa ja lännessä.
Harri Jaskari: - On tärkeä tehdä monipuolista omakotirakentamista. Kaupunki tarvitsee erilaisia ympäristöjä, keskustan kehittäminen on yksi ja Nurmi-Sorila on toinen - molemmat tärkeitä.
Irja Tulonen: - Myös Kiikistensalmen siltaa tulisi pitää esillä erinomaisena Aitolahden kehittämiskohteena.

Ivanoff: Kaupungilla siirryttävä yritysten työaikaan

Kaupunginvaltuutettu Antti Ivanoff esittää valtuustoloitteessa, että kiristyneessa taloudellisessa tilanteesssa kaupungin toimistotyöntekijöiden työaikaa tulisi pidentää samaan kuin yksityisillä työnantajallakin on. Lyhyimmillään kaupungilla on aloitteen mukaan 6 tuntia 45 minuutin työpäivä + palkallinen ruokatauko. 
- Julkiset palvelut rahoitetaan yksityiseltä sektorilta kerättävistä verotuloista. Koska yrityksiltä ja yksityisen sektorin palkansaajilta ei ole mahdollista kerätä nykyistä enempää veroja, on tarpeellista tehostaa toimintaa julkisella sektorilla.  Mikäli verrataan työaikaa esim. yksityisellä sektorilla yleisesti käytettyyn 7h 30min toimistotyöaikaan, tehdään yksityisellä sektorilla 11% pidempää työpäivää. Kun yhtälöön huomioidaan ikälisien mahdollistama KVTES:n 38 arkipäivän mittainen vuosiloma, jää teollisuuden tavalliseksi koetusta vuosityöajasta Tampereen kaupungin toimistoissa puuttumaan jopa viidesosa, todetaan aloitteessa.

Aamulehti 13.8.: valtuustoryhmän pj Leena Kostiainen:

Ratikka tuo Tampereelle sujuvan joukkoliikenteen ja vetovoimaa

Tampereen seutu kasvaa suurista kaupunkiseuduista nopeimmin heti pääkaupunkialueen jälkeen. Tampereen väkiluku lisääntyy joka vuosi reilulla 2 000 asukkaalla. Kaupunkilaisten kulkutarpeita ei pystytä tulevaisuudessa järjestämään tiiviissä keskustassa busseilla. Hämeenkadulla kulkee jo nyt ruuhka-aikaan 230 bussia tunnissa. Lielahti–Lentävänniemi-seudun rakentamiselle joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Ratikka on tehokkain tapa järjestää joukkoliikenne kapealla kannaksella.
Ratikka on kaupungille myös vetovoimatekijä. Me kaikki tunnemme kotikaupunkimme historian pienestä kyläpahasesta merkittäväksi teollisuuskaupungiksi. Tampereen kasvu ja kehitys on ollut mahdollista rohkeiden yrittäjien ja näkemyksellisten päättäjien ansiosta.
Ratikka on tärkeä imagotekijä Tampereelle, erityisesti nuorten keskuudessa. Nuoret arvostavat yhä enemmän sujuvaa joukkoliikennettä. Ratikan myötä Tampereen asema opiskelijakaupunkina vahvistuu, mikä on tärkeää koko kaupunkiseudun elinkeinoelämälle. Yritykset tulevat sinne, missä on osaavaa työvoimaa.
Ratikka houkuttelee kaupunkiin myös investoijia ja sitä kautta työpaikkoja. Liike- ja toimistotilan rakentajaa kiinnostaa kohteen hyvä ja luotettava saavutettavuus. Raideliikenne takaa pysyvyyttä.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka etenee myös Suomessa. Viimeiset viisitoista vuotta kaupunkiseudut ovat kasvaneet ulospäin. Nyt suunta näyttäisi olevan kääntymässä sisäänpäin. Puhutaan jopa ”keskustoitumisesta”. Työn luonne muuttuu asiantuntija- ja palveluvaltaiseksi, ja kaupunkimainen elämäntyyli viehättää yhä useampia. Tiivis kaupunkirakenne, toimiva joukkoliikenne ja palvelujen läheisyys lisäävät kaupungin vetovoimaa.
Ratikassa ei ole kyse vain tekniikasta ja vetovoimasta. Joukkoliikenne on palvelu. Tutkimusten mukaan ihmiset tykkäävät matkustaa ratikalla.
Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän selkeä enemmistö on ratikan kannalla, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Edellytämme, että kustannukset eivät ylitä 250 miljoonaa euroa ja että valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla. Nyt on menossa tärkeä kehitysvaihe, jonka aikana raideliikennettä ja sen vaikutuksia tutkitaan huolellisesti. Tietoa on jo nyt paljon, ja kehitysvaiheen aikana saamme sitä vielä lisää. Lopullinen päätös tehdään syksyllä 2016.

Pormestarimallilla halutaan jatkaa

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6. kaupungin toimintamallin uudistamisen periaatteista. Pormestari Ikonen esitteli keskeisiä tavoitteita, jotka ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen.
Kumppanuuksia halutaan vahvistaa kaupungin omien toimijoiden kesken sekä kumppanuuden vahvistaminen ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Johtamista selkiytetään ja kehitetään. Poliittisen ja virkamiesjohdon työnjakoa selkiytetään, omistajaohjausta vahvistetaan, johtamisjärjestelmän ja tuotannon johtamista selkeytetään sekä rakennetaan muuntautumiskykyistä organisaatiota.
- Toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään sekä digitalisaatiota hyödynnetään, sanoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen. - Lopullista toimintamallia valmistelaan siten, että Tampereella jatketaan pormestarimallilla.

Valtuustossa 15.6. sosiaalinen luototus ja kustannukset

Harri Jaskari: - Kaupungin palveluiden kustannukset pitää läpivalaista. Esimerkiksi kotipalveluiden tuntihinta on kaupungin tuottamana 60 euroa ja yksityisenä palveluna 40 euroa.
Matti Höyssä: - Kaupungin rakennuslupien käsittelysiirtyy digitaalliseksi ensi vuonna, siitä hyötyvät kaikki. Sen sijaan meiltä puuttuu vielä sähköinen arkisto.
Harri Airaksinen: - Ihmettelen, että niinkin suuri asia kuin sosiaalinen luototus tuodaan esille kesken valtuustokauden, vaikeina taloudellisina aikoina.
Matti Helin: - Sosiaalinen luototus on todella pienentänyt toimeentulokuluja muualla. Perustuloa eli joutenoloa en sen sijaan kannata.
Anna-Kaisa Ikonen: -Lautakunta on pormestariohjelman mukaisesti tutkinut sosiaalisen luototuksen toteuttamisen, asia päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Espoossa siitä on hyviä kokemuksia, mutta riskejäkin on.

Ratikan suunnittelussa ainakin kaksi puhelinjaa
Mikko Leppälahti: - Emme ole varmoja onko 2040 raitiotien varsi täynnä asukkaita. Muuttavat asukkaat haluavat tasoa asumiselleen, ei ole vain ratikka, joka ratkaisee. Moni asukas sanoo, että muuttavat Tampereelta, jos ratikka rakennetaan heidän verorahoillaan.
Aleksi Jäntti: - Kansanäänestys ratikasta? Miksi ei uskalleta päättää, kun meidät on valittu päättäjiksi.
Matti Höyssä: - Ratikka eriarvoistaa vallankin katvealueilla, joihin ei yllä ratikka eikä bussiväylä. Tampere on pieni kaupunki.

 


 

http://issuu.com/kokoomus/docs/kokoomuksen_strateginen_hallitusohj/1?e=8824295/11301581

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: lasten on voitava liikkua turvallisesti

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen on järkyttynyt ja surullinen pienen koululaisen kuolemasta liikenneonnettomuudessa. - Otan osaa omaisten ja kaikkien tamperelaisten suruun. Lapsen elämän päättyminen näin on järkyttävää ja murheellista.
Koululla on järjestetty kriisiapua ja mahdollisuuksia puhua asiasta.
Ikosen mukaan nyt on korkea aika parantaa liikenneturvallisuutta. Tampereen kaupunki arvioi parhaillaan vaihtoehtoja niin kyseisen risteyksen kuin laajemmankin turvallisuuden parantamiseksi. -Aivan keskeistä on myös se, että me autoilijat parannamme ajotapojamme ja huomioimme toiset liikkujat, erityisesti lapset. Lapsi liikenteessä on aina syy hidastaa nopeutta ja noudattaa erityistä varovaisuutta. Tampereen on oltava turvallinen kaupunki kaikille kaduilla liikkujille, sanoo Anna-Kaisa Ikonen.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen haluaa turvata seudun veden huolto- varmuuden

Kaupunginvaltuu- stossa kysyttiin 17.8. tekopohjahanke Tavasen kohtalosta. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi asian olevan siinä vaiheessa - valtion viranomaisten hyväksyttyä asiasta tehdyn valituksen - että asiaa hoitava yhtiö on tehnyt valituksen päätöksestä. Pormestari itse haluaa seudullisesti varmuuden laadukkaasta vedestä. – Tampereella on rooli koko seudun veden järjestämisestä. Nyt on istuttava seudun kuntien kanssa ja pohdittava veden saannista ja riittävyydestä kaikissa tilanteissa, sanoi pormestari Ikonen.

Suurella ja osaavalla joukolla kunnallisvaaleja 2017 suunnittelemaan!

Kunnallisvaalit ovat seuraavan kerran huhtikuussa 2017. Kokoomus on keskeisessä vastuussa Tampereen kaupungin johtamisessa, asioita hoidetaan hyivn ja niin halutaan tehdä vastaisuudessakin. Vauhdikkaasti kasvava kaupunki tarvitsee hyvän tulevaisuuden kunnallisvaaliohjelman ja parhaat valtuutetut. Aluejärjestön hallituksessa on jo hahmoteltu vaalien aikatauluja, erilaisia kampanjointitapoja ja kehitysideoita.

Oletko kiinnostunut osallistumaaan vaalityöhön, ehdokaaksi, tukijaksi tai ohjelmatyöhön; laatimaan kokoomuksen tavoitteita Tampereen kaupungin asioiden hoitamiseksi?  Ota yhteys puheenjohtaja Aleksi Jänttiin: aleksijantti@aleksijantti.fi

Tutustu edellisten kuntavaalien 2012 tuloksiin ja ohjelmaan täältä.

Seniorit esittävät eläkeläisten virikekorttia

Tampereen Kansalliset Seniorit - yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa - luovuttivat toukokuussa pormestari Anna-Kaisa Ikoselle kuntalaisaloiteen eläkeläisten virikekortin saamiseksi Tampereelle. Virikekortti oikeuttaisi käyttämään kaupungin liikuntapaikkoja ja kulttuuritarjontaa päiväsaikaan edlliseen hintaan. Järjestöt perustelevat ideaa liikunnan ennaltaehkäisevälle merkityksellä ja kulttuurin merkitystä elämänlaadun kohottajana. Yhtenä aloitteen allekirjoittajana on senioreiden puheenjohtaja Marja Kujansuu.

Tampereen kaupunginvaltuuston ”tulevat” voimasuhteet eduskuntavaalien 2015 perusteella

(suluissa nykyinen valtuutettujen määrä)

Kokoomus            22,1          16     (17)    

SDP                     19,1          13     (16)

Vihreät                15,0           11     (10)

PS                      14,6           9       (7)

Keskusta             10,5           7       (5)

Vasemmistoliitto  9,3            7       (7)

KD                       4,7           3       (2)

Piraattipuolue        1,7           1        (-)

Paikkoja eivät saisi sitoutumattomat ja SKP. Viime kunnallisvaaleihin verrattuna huomioitava: Kokoomuksesta on siirtynyt yksi sitoutumattomiin ja PS:stä on siirtynyt kaksi keskustaan.