Oikein hyvin sanottu!

Katso kokoomuksen tapahtumia: pirkanmaankokoomus.fi/kalenteri

 

PDF-tiedostoOhjelma FINAL 16.1.13-1.pdf (5.0 MB)
Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma

Kysy kokoomukselta politiikasta ja Tampereesta!

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen kirje Finavialle

"Yhteiskuntavastuuta ja turvallisuuden hallintaa aluelennonjohdon siirtoaikeisiin"

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen on lähettänyt Finavian johdolle kannanoton aluelennonjohdon siirtoaikeista Tampereelta Helsinki-Vantaalle.
- Toki Finavia tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan, mutta kyllä tämä on yksi lisämurhe tilanteessa, jossa työttömyysasteemme on jo 15%. Peräänkuulutamme tässä yhteiskuntavastuullisuutta, toteaa pormestari Ikonen.
Pormestari nostaa kirjeessä esiin myös huolensa turvallisuusasioista. Toimintojen keskittäminen yhteen paikkaan tuo häiriötilanteissa lisähaasteita verrattuna hajautettuun malliin, joka nyt on käytössä.
Aluelennonjohdon tulevaisuudella on hyvät  kehittämismahdollisuudet Tampereella.  Lentokentän alueelle Pirkkalaan on mahdollista luoda uudenlainen ilmailualan koulutuskeskittymä, Tampere on joka tapauksessa siirtämässä tulevaisuudessa toisen asteen ammatillista avioniikka-koulutusta lentokentän yhteyteen.
- Varteenotettava tulevaisuuden kehityssuunta on myös kansainvälinen lentopelastuskoulutuksen kehittäminen Tampereella sekä yhteistyö Tampereen turvallisuusklusterin ja muun muassa Poliisiammattikorkeakoulun kanssa, mainitsee pormestari Ikonen, ja toivoo Finavialtakin katsetta tulevaisuuteen ja uudenlaisiin mahdollisuuksiin.

Kaupunginvaltuutettu Matti Helin AL 21.5.2013

Pitää valita oikea hyvinvointi

- Toisin kuin monet väittävät, Tampereen kaupungin noin 1,5 miljardin euron budjetti riittää loistavasti nykyistä paljon laadukkaampienkin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Rahan puute ei ole ongelma. Todellinen ongelma on päättäjien tapa käyttää rahaa, kirjoitti Matti Helin Aamulehdessä.
Kaupungin talous on useamman vuoden ajan heikentynyt, ja saman aikaan sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet. Kaupunkilaiset viestivät vaikeudesta päästä peruspalveluiden piiriin. Kalliiden erityispalvelujen tarve on samalla kasvussa.
- Kaupunginhallituksen suunnittelukokous on kevään aikana miettinyt pidemmän aikavälin uudistuksia palvelutuotantoon ja hallintoon. Suunta on oikea, mutta kaupungin taloustilanteen ja lisääntyvien palvelutarpeiden näkökulmasta esitetyt askeleet vaikuttavat melko pieniltä.
Ilman merkittävää ajattelutavan muutosta suunta tulee jatkumaan samanlaisena myös lähivuosina.
- Palvelujen laatu heikkenee edelleen, hoitojonot pidentyvät ja verot nousevat. Tälle kehitykselle ei olisi kuitenkaan aivan pakko antautua, sillä vaihtoehtojakin on.
Mitä paremmin tamperelaiset voivat, sen paremmassa kunnossa myös kaupungin talous on.

Kerätään muista kunnista parhaat ideat

- Kuntiin onkin viime vuosina talouden heikennyttyä syntynyt uusia toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita, joilla tuottavuutta on saatu parantumaan hyvä laatu säilyttäen. Oheisella listalla on malliksi 15 tämäntapaista uutta käytäntöä, joita on kokeiltu tai otettu käyttöön eri kunnissa, näiden arvioitu tuottavuushyöty Tampereen kaupungin käyttötalouteen olisi ainakin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Saadulla tuottavuushyödyllä olisi mahdollista paitsi korjata kaupungin talous, myös suunnata merkittävästi resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan, kirjoitti Matti Helin Aamulehdessä.
- Tällainen ajattelutapa olisi monelta osin ratkaisu myös ajankohtaiseen sote-uudistukseen. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata palveluiden rahoitus ja laatu.
- Tästä syystä puhutaan vahvoista peruskunnista ja väestöpohjaltaan riittävän suurista sosiaali- ja terveydenhuoltoalueista.
- Kun uusia ja toimivia käytäntöjä on kuntakentällä olemassa, miksi Tampereella ei otettaisi niitä käyttöön? Kysymys on toimintaa ohjaavista asenteista, toimintakulttuurista ja johtamisesta.
- Palvelujen kehittämistä ohjaavissa uskomuksissa korostuu valitettavan usein usko omien kokemusten ja aikaisempien työtapojen paremmuuteen kuin muualla toteutettuihin uusiin toimintamalleihin, kirjoitti Matti Helin Aamulehdessä.


 

Keskustellaan Tampereen opiskelija-asumisesta

Tampereen Sivistysyhdistys ry kutsuu keskustelemaan opiskelija-asumisesta pääkirjasto Metson Martikainen-saliin (sali 2) 23.5.2013 kello 16.30 alkaen.

Tampereen kaupunki opiskelija-asuntoyhtiöiden omistajana ja opiskelija-asuntojen rakentajana”.  

Tilaisuudessa toimivat alustajina Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Salminen sekä Insinöörioppilastalo Oy:n toimitusjohtaja Matti J Mäkelä.

Pyydämme ilmoittautumisia etukäteen osoitteeseen hanna.kallio-kokko@kokoomus.fi  Tervetuloa!


 

Kaupunginvaltuustossa keskusteltua 13.5.2013

Mikko Leppälahti: - Työpaikka-alueet ovat Tampereella vähissä, täällä on mahdollisuuksia kehittyä paljon enemmän. Kun vielä saisimme järkevän jätteenkäsittelylaitoksen Tarastejärvelle.

Matti Heinivaho: - Hervannassa on hyvät palvelut, toimiva keskustassa, jossa on pankkeja, apeteekki ja jopa yliopisto.

Matti Höyssä: - On hyvä, että Hervantaan tulee omakotitontteja ja sen mukaan lapsiperheitä Hervannan kouluihin.

Anna-Kaisa Ikonen: - Kaikki valtuutetut ja kaupunkilaiset ovat tervetulleita pormestarin asukasiltaan. Itse osallistun niihin kuullakseni mitä kaupunkilaisilla on sanottavaa.

Matti Höyssä: - Asukasilloissa kaupunkilaiset täytyy päästä kertomaan asioista, niiden tarkoitus ei ole olla valtuutettujen puhetilaisuuksia.

Ilpo Rantanen: - Ei voi puhua ja kuunnella samaan aikaan. Jos poliitikko haluaa saada äänensä kuuluville sille on muita väyliä kuin asukasillat.

Riitta Koskinen: - Meidän pitää kuunnella asukkaita.

Sofia Vikman: - On pystyttävä takaamaan kaikille sotaveteraaneille ja sotainvalideille kuntoutusta.

Anna-Kaisa Ikonen: Tampere halutaan sote- vastuukunnaksi

AAMULEHTI/Aino Vitikainen/13.5.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pitää kehyskuntien perustason sote-palveluiden hallinnointia Tampereelta järkevänä.
–  Tämä tukisi perustason ja erikoistason sairaanhoidon integraatiota (yhdistämistä). Tampereella on valmius toimia vastuukuntana, hän täsmentää.
– Katson niin, että sote-linjauksessa Tampereen ja kehyskuntien halutaan tekevän yhteistyötä perustason palveluiden järjestämisessä.
Ikonen tietää, etteivät kehyskunnat ole halukkaita luopumaan perustason hoidostaan. Vastakkainasettelu vastuukunnan ja kehyskuntien välillä on hänen mielestään vältettävissä yhteisellä suunnittelulla.
– Kaupunkiseudulla on jo nyt paljon yhteistä kunnallista päätöksentekoa, jota tehdään hyvässä hengessä.


 

Kokoomuksen valtuutetut pitivät heti Vapun jälkeen työväentalolla yhteisseminaaria Pormestaripuolueiden eli SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa. Välitön ja kiinnostunnut tunnelma tietää hyvää. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen johti keskustelua pormestariohjelman parhaista puolista.

 

Kokoomus ottaa opiksi

Kokoomus haluaa oppia ja kehittyä. Tule kertomaan, missä olemme onnistuneet ja missä emme. Tavoitteena on tehdä Suomesta vieläkin parempi. Tervetuloa, olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä.
Kokoomus kuuntelee - ja ottaa opiksi tapahtuma Tampereen Laukontorilla lauantaina 15.6. klo 11:30. Paikalla kuuntelemassa ministeri Jan Vapaavuori.


 

Aleksi Jäntin Vappukirje:

Kokoomus huolehtii kaupungin yhtiöiden osaamisesta

Aluejärjestön puheenjohtaja Aleksi Jäntti lähetti jsenistölle Vappukirjeen, jossa pohdittiin mm. kokoomuksen valintoja kaupungin ´yhtiiden hallistuksiin.
"Kokoomuksen jäsenistöstä löytyy laajaa osaamista elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Esitimme silti joidenkin yhtiöiden hallituksiin myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole puolueemme jäseniä. Näillä valinnoilla halusimme tuoda erityistä lisäarvoa hallitustyöskentelyyn. Tällaisina esimerkkeinä ovat Tampere-talo Oy:n Jaakko Ryhänen ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n Satu Eskelinen. Esitykset osoittavat, että ensisijaisesti painotamme osaamista, Tampereen elinkeinoelämän tuntemista sekä yhtiöiden kannalta tärkeitä sidosryhmäsuhteita. Aktiivisuus politiikassa ei tietenkään sulje mitään näistä pois.lue koko kirje.

Vaihtoehto TAYS:lle

Matti Helin esittää palveluseteliä erikoissairaanhoitoon

Tampereen kaupunki tilaa erikoissairaanhoidon palvelut pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Osa palveluista tuotetaan itse. PSHP:n tilauksen arvo vuonna 2013 on noin 185 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoitoon käytetään 52 % kaupungin koko terveydenhuollon budjetista.
Matti Helin esittää valtuustoaloitteessaan, että Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon palvelujen hankinta tehtäisiin nykyisen hankintasopimusmenettelyn sijaan palvelusetelihankintana.
- Päätös hankintatavan muutoksesta tulee tehdä pikaisesti, mutta toteuttaa se asteittain niin, että lähes kaikki erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnat tehdään palvelusetelihankintana valtuustokauden lopulla.
- Palvelusetelihankinnassa kaupunki kilpailuttaa tuottajat, joille se myöntää oikeuden toimia palvelusetelituottajina. Oikeutta ei myönnetä niille, joiden tarjous todetaan liian kalliiksi edullisimpaan verrattuna. Näin kyetään hallitsemaan kustannusten kasvua. Palvelusetelin tuotekohtaisen omavastuuosuuden tulee halvimmillaan olla samaa tasoa kuin vastaava maksu erikoissairaanhoidossa on nytkin, jolloin kuntalaiset voivat tulotasosta riippumatta hakeutua palveluihin. Kaupungin maksuosuus voi harkinnan mukaan vaihdella eri tuottajien kesken esimerkiksi paljon kysyttyjen tuotteiden kohdalla. Tällöin asiakasvirta ohjautuu tasaisemmin useille tuottajille. Palvelusetelikilpailutukseen voivat yksityisten tuottajien lisäksi osallistua myös PSHP ja kaupungin oma tuotanto. Tuottajien tulee raportoida tilaajalle palvelujen toteutuneesta laadusta.
- Hankintatavan muutos tulee Tampereella merkittävästi parantamaan asiakastyytyväisyyttä erikoissairaanhoidon palveluihin. Vaiheittain toteutettuna muutos tuo vuosittain useiden kymmenien miljoonien eurojen tuottavuushyödyn kaupungin käyttötalouteen, kokonaisuudessaan arviolta 90 - 100 miljoonaa euroa, Matti Helin toteaa aloitteessaan.