Lämpimää ja leppoisaa heinäkuuta

kaikille tamperelaisille!

Uintikeleistä nauttien

Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmä ja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö.

Leena Kostiainen ja Aleksi Jäntti


 

Viikon kysymys

Arkkipiispa pyysi anteeksi seksuaalisten vähemmistöjen syrjimistä. Pitäisiko eduskunnan pyytää myös anteeksi?

Kesäkuun alussa 53 % vastaajista uskoi Jan Vapaavuoren tulevan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi.

EU-kyselyssä arveltiin Henna Virkkusen saavan eniten ääniä Tampereelta, vaaleissa hän jäi kuitenkin Stubbin taakse.

Edellisessä kyselyssä 94 % kannatti 15-20 kerroksisten talojen rakentamista.

AIkaisemmin 31 % piti mustamakkaraa parhaana kouluruokana, toisena tuli mannapuuro.


 


Seitsemän tamperelaista ehdolla eduskuntaan 2015

Pirkanmaan Kokoomuksen piirikokous nimesi 3.6.2014 ensi vuoden eduskuntavaalien 19 ehdokasta. Heistä seitsemän on tamperelaista ja joukosta kuusi on kaupunginvaltuutettuja. Tamperelaisia ovat valtuustoryhmän puheenjohtaja, rehtori ja apulaispormestari Leena Kostiainen, aluejärjestön puheenjohtaja, kapteeni evp, yrittäjä Aleksi Jäntti, VTT, pastori ja johtaja Matti Helin, hall.lis., kansanedustaja Harri Jaskari, KTK, Akavan opiskelijat pj Jouni Markkanen, kansanedustaja, varatuomari Kimmo Sasi ja kansanedustaja, YTM Sofia Vikman.

Muut ehdokkaat ovat Haapaniemi Jari, Nokia, toimitusjohtaja, lukkoseppä, yrittäjä, Jartti Pirkko, Pirkkala, LL, työterveyslääkäri, Kiuru Pauli, Valkeakoski FM, MBA, kansanedustaja, Kivi Marko, Ruovesi, 1973, paloesimies, yrittäjä, Kopponen Aleksi, Lempäälä, yrittäjä, diplomi-insinööri, Lehmussaari Nea, Nokia, yrittäjä, opiskelija, Luojus Katja, Ylöjärvi, sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori, Ollila Mika, Kangasala, 1961, toimitusjohtaja, lakimies, Parhankangas Kirsi, Hämeenkyrö, yrittäjä, Parkkila Seppo, Vesilahti, LT, anatomian professori, Satonen Arto, Sastamala, YTM, kansanedustaja, opettaja ja Seppä Sirpa, Lempäälä, 1964, KTM, MBA, yrittäjä.

Kokoomusnuoret ovat mukana Tampereen pyöräilykisassa

Kokoomuksen Nuorten Tampereen Aluejärjestö ry osallistuu 10.-18.5.2014 pidettävään Tampereen pyöräilyviikkoon.
Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen on haastanut Turun kaupungin TURTA-pyöräilykisaan ajalle 1.5.-22.9.2014. Kokoomusnuoret lähtee mielellään mukaan varmistaakseen, että Tampereen kaupunki on ykkönen myös pyöräilyn saralla. Kokoomusnuoret painottaa yksilön vastuunottoa omasta terveydestään ja kannustaakin kaikkia lisäämään päivittäistä pyöräilyään osana terveellistä elämäntapaa.

Kysy kokoomukselta politiikasta ja Tampereesta!

PDF-tiedostoOhjelma FINAL 16.1.13-1.pdf (5.0 MB)
Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma

Tiina Kopra on Laukontorin torikauppias ja Pirkan kokoomusnaisten puheenjohtaja. - Mansikat ovat terveellisiä ja ihanan makuisia. Tankatkaa nyt vitamiineja talveksi suomalaisilla marjoilla.

Tampereen kesä on mansikoita ja torikahveja!


 

Tammerkosken Kokoomuksen hallituksen jäsenet Matti Olkinuora, Erkki Ottela ja Timo Koivula AL 18.7.

Kaupunkilaiselle elämäntavalle on kysyntää

Kansanedustaja Mikko Alatalon kaupunkifobiat (AL 7.7.) ovat absurdeja. Kaupunkikehityksen vastainen rummutus jatkunut siitä lähtien, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Selvästi toiveena on siirtää raitiotien tuki maaseudun moottoriteihin, vaikka tierahat tulevat eri korista.
Asuntojen neliöhinnat määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Jostain syystä tiiviillä asuinalueella, jolla on hyvät lähipalvelut, joutuu maksamaan kalliimpaa neliövuokraa tai -hintaa kuin samantasoisesta asunnosta metsälähiössä. Kaupunkilaiselle elämäntavalle tuntuu siis olevan kysyntää.

Kun viitataan tutkimuksiin, olisi hyvän tavan mukaista kertoa, mihin viitataan. Muuten on lähes mahdotonta käydä keskustelua tieteellisillä argumenteilla. Yliopistosta valmistuneena luulisi Alatalon ymmärtävän tämän.
Tampereella on rakennettu tornitaloja 1950-luvun alusta lähtien. Jos lapsiperheet kokevat, ettei tornitalo ole hyvä paikka kasvattaa lapsia, mikään laki ei heitä sellaisessa pakota asumaan. Tiivis kaupunkirakenne ei edellytä torneja, mutta sellaisillekin on kysyntää ja kaupungin tulee tarjota erilaisia asumisratkaisuja eri ihmisryhmien tarpeisiin. Eivät kaikki halua asua kaukana keskustasta ja olla pakotettuja omistamaan ja ylläpitämään useaa autoa.

Toinen väite, joka vaatii selvennystä, on maaseutujen tyhjentämisen kiihdyttäminen. Millä tavalla Tampere muka on kiihdyttänyt maaseutujen tyhjentämistä? Varautumalla asukasmäärän kasvuun? Tampereen ei todellakaan kannata olla samassa tilanteessa, jossa Helsinki oli aikoinaan asuntopulansa kanssa.
Maaseutu tyhjenee siksi, että siellä ei ole työpaikkoja. Työpaikan toivossa nuoret lähtevät korkeakouluihin. Korkeaa koulutustasoa vaativat ammatit taas syntyvät lähelle korkeakouluja, koska niistä on helppo rekrytoida työvoimaa. Ehkä Alatalon kannattaisi hakea keinoja maaseutujen elinkeinorakenteen parantamiseen eikä valittaa kaupunkien tornitaloista.
 

Raimo Laaksonen AL 16.7.2014

Lakiesityksessä oppivelvollisuuden pidentämiseksi on suuria pedagogisia puutteita

Koulu huutaa avukseen päättäjien todellista arvokeskustelua. Mistä voi leikata, kun ollaan jo luilla? Kalvetaanko lyhytnäköisesti tulevaisuutta, kun pitäisi tarjota turvaa, huolenpitoa ja aitoa välittämistä? Syrjäytymisestä puhutaan ja samaan aikaan tuotetaan syrjäytymistä.
Opetusministeri Krista Kiurun (sd) lanseeraamasta oppivelvollisuusiän pidentämisestä muodostui yllättävä jokerikortti minihallitusneuvotteluihin. Syrjäytymisvaarassa olevista oppilaista ja nuorista on tullut vakava poliittinen miljoonapelinappula. Syrjäytymisestä on puhuttu jo tarpeeksi, hyvinvointivaltion näytöt ovat olleet riittämättömiä. Liian moni nuori syrjäytyy.
Sdp haluaa, että toisen asteen opintojen tai niihin valmistavan koulutuksen ensimmäinen vuosi on pakollinen. Lakiluonnoksella pyritään vähintäänkin siihen, että jokainen 16-vuotias nuori aloittaisi peruskoulun jälkeiset opinnot. Lisävuosi suoritettaisiin lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, kymppiluokalla tai ammatilliseen tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.
Annetaan onki ja ongintaan pakotetaan koko ikäluokka, vaikka kohderyhmä on vain murto-osa. Kalaa ei laiteta valmiiksi koukkuun, vaikka syötti on jo kohdallaan.
Lakiesityksessä oppivelvollisuuden pidentämiseksi on suuria pedagogisia puutteita. Opetuksen näkökulmasta asiantuntijoita ei ole riittävästi kuultu. Tarkoitus on vähentää koulupudokkaita, mutta rahat menevät tosiasiassa oppimateriaaleihin ja koulumatkatukiin. Sähköisestä opetusmateriaalista ei puhuta, vaikka opetuspilvet ovat jo varsinkin suurten kaupunkien yllä ja oppimateriaalirahat suunnataan tabletteihin.
Missä on ennalta ehkäisevä ja yksilökeskeisempi toimintamalli? Miksi moni oppilas ei pysty jatkamaan toisen asteen opintojaan lokakuun jälkeen? Kuka kulkee heidän rinnallaan, Kelako? Miksi perusopetuksesta ysiluokalta on pudokkaita yhä enemmän? Miten heitä voisi tukea jo ennakoivasti peruskoulun päättöluokan ja toisen asteen koulutuksen yhteistyöllä? Mistä otetaan raha tähän lakiehdotukseen?
Perusopetuksen ryhmäkokorahat on syöty. Tulevaisuus tuo ahtaita ja moniongelmaisia jättikouluja, joissa työhyvinvointi on koko ajan liipaisimella.

 

Tulevaisuuskokoomuksen kesäpäivä Särkänniemessä la 16.8.

Lauantaina 16.8.2014 vietetään ratkiriemukasta kesäpäivää Särkänniemessä koko perheen ja ystävien sekä tuttavien voimin. Päivä alkaa klo 11.20 lippujen jaolla Delfinaarion takana sijaitsevalla sivuportilla, josta ryhmämme pääsee sisään klo 11.30 suoraan Delfinaarioon. Siellä elämyspuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo lyhyesti Särkänniemen kuulumiset.

Liput kesäpäivään saa ostettua ennakkoon edulliseen hintaan. Elämysavaimen hinta on 33 € (norm. 37 €) ja Ipana-avaimen 27 € (norm. 31 €). Ilmoittautuminen osoitteeseen jarno(a)jarnolahtinen.fi tai 040 719 6468. Liput tulee maksaa viimeistään 31.7.2014 Tampereen Tulevaisuuskokoomus ry:n tilille FI81 4500 0010 0454 06 tai varaus raukeaa. Maksun viestiin lipputuotteiden nimet ja määrät.

Elämys- ja Ipana-avain (alle 120 cm) sisältää sisäänpääsyn sekä Elämyspuistoon, että kaikkiin Elämyspuiston kohteisiin (Akvaario, Planetaario, Delfinaario, Koiramäki, Näsinneula ja Sara Hildénin taidemuseo) ja sallittuihin huvilaitteisiin.  Alle 3 -vuotiaat lapset pääsevät veloituksetta huvilaitteisiin ja kohteisiin. Mikäli et halua käydä missään laitteissa tai kohteissa, niin sisäänpääsy on maksuton.

Tulevaisuuskokoomuksen väki toivottaa kaikki tervetulleiksi viettämään aurinkoista kesäpäivää mukavassa seurassa!


 

Leena Kostiainen, ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltustossa 16.6.:

Ratikka on ihmisystävällinen vaihtoehto!

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä kannattaa raitiotiehanketta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Edellytämme, että kustannukset eivät ylitä 250 miljoonaa euroa ja että valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla.

Ryhmän selkeä enemmistö pitää hanketta perusteltuna, koska kapealla kannaksella on muuten vaikea vastata lisääntyvään joukkoliikenteen tarpeeseen. On selvää, että ratikka on houkutteleva ja tehokas joukkoliikenneväline. Ryhmä pitää ratikkaa tärkeänä investointina myös kaupungin vetovoiman ja imagon vuoksi.

Kaupungin vetovoima ei synny tyhjästä. Tampereen kasvu ja kehitys on ollut mahdollista rohkeiden yrittäjien ja näkemyksellisten päättäjien ansiosta. Tampere kasvaa suurista kaupunkiseuduista nopeimmin heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Tampere on valtakunnan kakkoskeskus ja tämän aseman me haluamme säilyttää. Miten se voidaan säilyttää? Tarvitsemme ennen kaikkea menestyvää yritystoimintaa ja työtä. Mikä tuo alueelle yrityksiä? Yksi tärkeimmistä yrityksiä alueelle houkuttelevista tekijöistä on osaava työvoima ja koulutustarjonta. Meidän on kaikin keinoin luotava edellytyksiä tamperelaisten oppilaitosten kilpailukyvylle. Ratikka on tärkeä imagotekijä kaupungille, erityisesti nuorten keskuudessa. Nuoret arvostavat yhä enemmän sujuvaa joukkoliikennettä. Tampereen korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä, ryhmä 35 000,  pitääkin ratikan rakentamista erittäin tärkeänä.  

Ajatellaanpa vetovoimaa myös toimistotilan tai liiketilan investoijan näkökulmasta. Investoijaa kiinnostaa kohteen hyvä ja luotettava saavutettavuus niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin kannalta. Raideliikenne takaa pysyvyyttä: raiteet pysyvät paikoillaan mieluummin sata vuotta kuin kymmeniä. Bussiliikenteessä reitit vaihtuvat ja bussi ei välttämättä kuljekaan enää toimistotalosi tai kauppakeskuksesi edestä. Oma lukunsa on esimerkiksi Lielahti, joka antaa investoijille suuria mahdollisuuksia investoida asumiseen, palveluihin ja teollisuuteen.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka etenee myös Suomessa, tosin eurooppalaisittain tarkastellen hieman jälkijunassa. Viimeiset viisitoista vuotta kaupunkiseudut ovat kasvaneet ulospäin. Nyt suunta näyttäisi olevan kääntymässä sisäänpäin. Puhutaan jopa ”keskustoitumisesta”. Työn luonne on muuttunut asiantuntija- ja palveluvaltaiseksi ja kaupunkimainen elämäntyyli viehättää yhä useampia. Tiivis kaupunkirakenne, toimiva joukkoliikenne ja palvelujen läheisyys lisäävät kaupungin vetovoimaa.


 

Harri Jaskari AL 14.7.:

Perintö- ja lahjavero joutaisi jo romukoppaan

- Viime päivinä meitä perintö- ja lahjaveron poistamista kannattavia on räiskitty oikein avokämmenellä. Yleensäkin veronkorotuksia puoltava professori Heikki Niskakangas kertoi, että verojen poisto hyödyttäisi lähinnä miljoonaperijöitä ja muut veronmaksajat joutuisivat maksamaan ne korotettuina ansiotulo- ja arvonlisäveroina. Valtionvarainministeriön virkamies puolestaan kertoi tomerana, että valtio tarvitsee tämän veron. Eikö valtio ole ihmisiä varten eikä päinvastoin? Lukuisat kommentaattorit pitävät veron poistoa epätasa-arvoisuutta lisäävänä. Jotkut väittävät, että veron poisto hyydyttäisi jopa asuntokaupan. Ihmeellisiä kannanottoja.
- Todellisia häviäjiä ovat sellaiset ihmiset, jotka ovat tehneet työtä ja säästäneet koko ikänsä hankkiakseen itselleen pienen asunnon ja halunneet parasta myös lapsillensa. Omaisuuden siirtoa verotuksen näkökulmasta ei useimmiten ole suunniteltu vuosikausia lakimiesten avulla.
Tässä tilanteessa vanhemman menehdyttyä lapsi joutuu kaiken surun keskellä löytämään rahat vielä perintöveron tai lahjan maksuun. Rakas kesäpaikka joutuu nopeasti myyntilistalle, koska käteistä rahaa perintöveron maksuun ei löydy. Usein omaisuus on vielä sellaista, jota on todella vaikea nopeasti realisoida.
- Pulma on myös yrityksissä. Todella vakavaraiset yritykset ovat pystyneet maksamaan seuraavalle sukupolvelle jo vuosikymmeniä osinkoja, joilla yrityksen osakkeita on pystytty hankkimaan järkevästi. Merkittävä osa yrityksistä on kuitenkin vielä pääomaköyhiä tai pääomaa ei ole haluttu siirtää omistajille. Kaikki on käytetty yrityksen kasvattamiseen ja yritystoiminnan lujittamiseen. Sukupolvenvaihdos on tällöin todella merkittävä verotuksellinen ongelma.


 

Stubb Tampereen ykkönen

Kokoomus kasvoi huimasti Tampereella

EU-vaaleissa Tampereen suosituin puolue oli ylivoimaisesti kokoomus. Puolueen kannatus oli 20978 äänellä 27,4 %, jossa nousua eduskuntavaaleihin peräti 3,3%-yksikköä.
Kunnallisvaaleissa 2012 kokoomus sai Tampereella 24,8 %:n kannatuksen.

Roiman paikallistappion kärsivät SDP (-8,9%) ja perussuomalaiset (-6,2%) - Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta ja KD kasvattivat kannatustaan. SDP ja PS jäivät alle 10 000 ääneen.

Alexander Stubb sai Tampereelta 7830 ääntä, Sirpa Pietikäinen 2913, Henna Virkkunen 2461, Eija-Riitta Korhola 1485 ja Jari Andersson 1254 ääntä.

Valtakunnallisesti valittiin kolme kokoomuslaista EU-parlamenttiin; Stubb, Pietikäinen ja Virkkunen - kaikkiaan Suomesta valittiin 13 europarlamentin jäsentä.


 

Tämä on Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmän nettilehti.

Katso kokoomuksen tapahtumia: pirkanmaankokoomus.fi/kalenteri

 

Siirry lukemaan kokoomuksen lehtiä...
Lue tamperelaisen kokoomuksen kaupunkilehti