Kokoomus kokosi Eteläpuiston asukkaita ja pohtijoita yhteen

Kokoomuksen aluejärjestö halusi kuulla kaupunkilaisten ja erityisesti Eteläpuiston asukkaiden mielipiteitä pohtiessaan Hämeenpuiston eteläpään ja Nalkalan alueiden tulevaa käyttöä. Kokoomus saikin asukkailta tästä kiitokset.
Kaupungin tiivistämisrakentaminen nähtiin yleisesti tarpeellisena ja hyväksyttävänä. Eteläpuistossa asutuksen todettiin sopivan hyvin ns. kulkutautisairaalan tontille ja Nalkalan rantaan. Sen sijaan Eteläpuiston asukkaat halusivat väljempää ja puistomaisempaa rakentamista.
Keskustelua vetivät valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen ja yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Matti Höyssä.
Kaupunginhallitus on käynnistänyt suunnittelun perustuen Seelake-suunnitelmaan. Myös kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut tyytymätön suunnitelmaan juuri rannan väljyyden ja suunnitellun korkean tornitalon kohdilla. Suunnitelmaluonnos tulee vielä tämän vuoden puolella yleisesti nähtäville ja arvioitavaksi.

Kokoomus ja ehdokkaat Keskustorilla: eduskuntavaalit kiinnostavat nyt erittäin paljon

Kokoomus ja sen edustakuntavaaliehdokkaat olivat mukana Keskustorin maanantaimarkkinoilla.  Kaupunkilaisia tavattiin, heidän tuntojaan ja ideoitaan kuunneltiin. Suomen talous, maailman levottomuus ja työpaikat olivat päällimmäisiä puheenaiheita. Tamperelaisia kunnallispoliitikkoja kiiteltiin kaupungin talouden luotettavasta hoidosta.

Tamperelainen-lehti 25.2. Anna Lahnajärvi:

Eläköitynyt Anneli Taina: Mielummin valistusta kuin valvontaa

Vuoden vaihteessa Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta (Avi) ylijohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Taina avaa kotiovensa haastattelupäivänä tyylilleen uskollisena, jakkuun ja helmiin sonnustautuneena. Puheenaiheet pysyvät nytkin tiukasti asiassa. Eläkkeelle jääminen ei tarkoittanut kokonaan työelämästä ja yhteiskunnallisista tehtävistä jättäytymistä.
– En viihdy pelkästään kotona. Olin jo aamulla eräässä kokouksessa.
Taina jatkaa edelleen Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajan tehtävissä. Hän pitää Kelaa merkittävänä valtakunnallisena sosiaalivakuutusalan toimijana.
– Sitä pidetään myös luotettavana, rahaa liikkuu suuria määriä. Kelaan kuuluu juuri nyt hyvää, siellä on tekeillä iso hallinnollinen uudistuspäätös, joka on ihan loppusuoralla. Hallintoa virtaviivaistetaan. Tavoitteena on myös vastata paremmin digitalisoitumisen haasteisiin.
Tämä tarkoittaa Tainan mukaan sitä, että palveluja viedään sähköisiksi entistä enemmän.
– Kela saa jatkuvasti uusia tehtäviä, esimerkiksi toimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa.
Tainan pitkään uraan mahtuu myös monia vuosia eduskuntatyötä.
– Itselleni juuri se aika on ollut mieluisinta, ennen kaikkea puolustusministerin tehtävät. Olen monesti sanonut, että ministeriys on poliitikolle kuin olympiamitali, kun pääsee Valtioneuvoston jäseneksi. Mutta olen kyllä pitänyt kaikista tehtävistä, joissa olen ollut.
Myös siis sosiaalityöntekijän työstä, jossa Taina vaikutti Tampereella vuosina 1977-87.
– Se työ antoi hyvän näköalan poliittiseen päätöksentekoon. Vastuulleni kuuluivat toimeentulotukiasiat ja vammaishuolto.
Tainan puolustusministeriaika osui 1990-luvulle, hyvin pian Suomen ensimmäisen naispuolisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin jälkeen.
– Elisabeth raivasi väylää. Olin aika nuori siihen aikaan ja vielä nainen, joten varmaan tuli jotain valituksen sanaa. Ei kuitenkaan runsain mitoin. Aiemmissa tehtävässä saatu luottamus varmasti myös vaikutti.
Sukupuolesta oli Tainan mukaan jopa etua perinteisesti kovin miehiseksi koetulla alueella.
– Maailma muuttui siihen aikaan valtavasti. Baltian maat olivat juuri itsenäistyneet ja silloin alkoi Naton kansainvälinen rauhankumppanuusohjelma. Minusta oli hyvä, että naiset johtivat puolustusministeriötä ja veivät asioita eteenpäin ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita. Kansainvälisiä kokouksia esimerkiksi oli tuohon aikaan viikottain.
Tainan aikana pidettiin myös ensimmäinen EU:n puolustusministerien kokous, joka oli vielä epävirallinen ja vakiintui sittemmin. Suomi teki päätöksen lähettää kriisijoukkoja Bosniaan, helikopterihankinnoistakin päätettiin ja puolustusvoimien kehittäminen tuli ajankohtaiseksi.
Eläkepäivistä Taina on voinut nauttia jo muutaman viikon. Kalenteri ei ole vielä ehtinyt täyttyä, eikä se ole aikomuskaan.
– Nyt minulla on vihdoin aikaa hyödyntää Tampereen rikasta kulttuurielämää ja tavata ystäviä.
Lähiaikoina eläköityville Taina lähettää terveisiä: kannattaa miettiä hyvissä ajoin etukäteen, miten aikoo aikansa käyttää.
Taina myös muistuttaa, että eläkeläiset ovat voimavara, jota ei yhteiskunnan kannata hukata. Hän itse kuuluu muun muassa Viola-kodin johtokuntaan ja on mukana Tampereen apulaispormestari Leena Kostiaisen vaalityössä.
– Esimerkiksi isovanhemmat ovat suureksi avuksi auttaessaan lastenlasten hoidossa. Jos saa elää ja olla terveenä voi tehdä paljon yhteiskunnan hyväksi.
– Itse haluan olla vielä monella tavalla hyödyksi. Vielä on paljon tehtävää.

Tule mukaan kokoomuksen ehdokkaiden vaalityöhön!

Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa, vain kahdeksan kuukautta enää. Kokoomus menestyy vain jos sen ehdokkaat ovat hyviä ja saavat äänestäjät liikkeelle, siihen ehdokkaat tarvitsevat idearikkaita ja aktiivisia tukijoita. Ryhdy tukijaksi - tukimies muun muassa ideoi, kommentoi, jakaa esitteitä, keittää kahvia, kerää rahaa, hankkii taustatietoja, lähettää postia, puhuu puolesta, tekee tungosta tilaisuuksissa - tai jotain muuta.  Ilmoittaudu tässä (sivun vasemmassa alanurkassa)  mukaan jonkun (tai useamman) tamperelaisen kokoomuslaisen ehdokkaan vaalityöhön.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

Valoviikot säilyvät ja paranevat

- Haluamme kaikki säilyttää tutut valoviikot, sanoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.2. - Ei niitä ole haluttu koskaan lopettaakaan.
- Suunnittelijoina on ammattilaisia, valoviikot eivät ole poliittinen asia. Kaupunginhallitus on ohjannut suunnittelijoita säilyttämään vanhaa ja kehittämään uutta.Valoviikoilla Hämeenkadun länsipää voi olla erilainen kuin itäpää. Tuloksena on varmasti ehjä kokonaisuus. Osa vanhoista kuvioista on jo kuntonsakin vuodesta uusittava, sanoi pormestari Ikonen.

Petsamon alue sai suojelukaavan

Matti Höyssä: -  Petsamo on upea asuinalue ja se sai nyt suojelukaavan, käsittäen kaikkiaan 250 rakennusta. Kaavassa noudatetaan vuonna 1936 hyväksytyn kaavan henkeä. Tavoitteena on alueen suojelu, mutta myös riittävä joustaminen yksilöllisten ratkaisujen tekemiseksi.

Kaupunginvaltuusto keskusteli 16.2. kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta

"Raideyhteys lentokentälle"

Ilkka Sasi: - Meidän on syytä puhaltaa Tampereella yhteiseen hiilen liikennehankkeiden saamiseksi eteenpäin, mm. tunneli, joka on jo hyvää vauhtia rakentumassa. Lentokentälle on saatava joko rautatieyhteys tai rakennettava uusi lentokenttä nykyisen rataverkon varrelle.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: -Tampereen seudun asuntotuotannon tulisi jakaantua seudullisesti tasaisemmin, erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa tulisi rakentaa useampaan keskukseen.
Irja Tulonen: -Tampereelle halutaan muuttaa. Meidän on pystyttävä vastaaman hallitusti kaupungin kasvuun, muuten liikenne, asuminen ja eri ihmistyhmät eriytyvät. Eniten muuttaa opiskelijoita, sitten eläkeläisiä ja kolmantena työttömiä. Kaikkia on ajateltava; opiskelijat tarvitsevat erilaisia asuntoja ja palveluja kuin eläkeläiset. Näitä kaikkia pitää pystyä tekemään yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: - Koko kaupunkiseudulla elinkeinopolitiikan asema on tärkeä, yritysalueiden määritteleminen on tärkeää. Muun muassa Tampereen hallinnossa on ryhdytty arvioimaan päätösten vaikutuksia yritystoimintaan.
Irja Tulonen: - Idea Kiikkistensalmen sillasta on hyvä, mutta se on tehtävä lyhyimmästä mahdollisesta paikasta.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: - Kaupunkiseudun kokonaisuutta kehitettäessä on huomattava, että jos halutaan Suomi nousuun, silloin kaupunkiseudut ovat kasvun veturina.
Mikko Leppälahti: - Tampereen kaupungilla on ollut aina hyvin vahva tahtotila säädellä alueita, mihin mitäkin halutaan hyväksyä. Pieleen on menty, ei ole osattu suunnitella oikein.  Yrittäjien on tärkeä tietää millainen tilanne kaupungissa on pitkällä aikavälillä. Olisin myös varovainen myös ratikan reitin lopullisuuden kohdalla.
Matti Höyssä: - Esitän toivomuksen seutuhallinnolle, että käyvät rakennesuunnitelman 2040 kohdalla myös varautumiskeskustelun, jos ratikkaa ei olekaan mahdollista rakentaa. Raidepohjaisten hankkeiden kustannukset tahtovat nousta.
Ilkka Sasi: - Tampere Pirkkalan kehittäminen on tarkoitus ottaa seutuhallituksen esityksestä tulevan hallitusohjelman merkittäväksi kehityskohteeksi.  Kehittämiseen pitää kuitenkin olla volyymia, Tampereen seudun on kasvettava, muuten lentokenttää ei voi kehittää. Annetaan Tampereen kasvaa ja annetaan ihmisten asua siellä missä haluavat. Uudet asukkaat kustantavat verotuloillaan muun muassa vanhusten palvelut.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: - Lentokentän kehittämisessä on tapahtunut jo paljon, ministeri Risikon julkistamassa lentoliikennestrategiassa on Tampere Pirkkalan kenttä hyväksytty kehittämiskohteksi ja lisäksi meille suunniteltu lentokentän kehittämiskonsepti AiRRport on myötätuulessa. On vielä tehtävä työtä, että saadaan Tampereelta lentoja lähtemään. Tukholman yhteys on hyvä, mutta tarvitsemme lisää vuoroja Euroopan kentille.  Olemme esittämässä tulevaan hallitusohjelmaan TRE Pirkkalan kentän kehittämistä kansainväliseksi Suomen kakkoskentäksi.
Aleksi Jäntti: - P-Hämpin rakentaminen liittyy suureen kokonaisuuteen ja mikäli keskusta suunnitellusti kehittyy, investointi on ollut kannattava. Kannattaa tässäkin katsoa kokonaisuuksia.

Lue Kokoomuksen tavoitteet

http://issuu.com/kokoomus/docs/kokoomuksen_strateginen_hallitusohj/1?e=8824295/11301581