Viikon kysymys

Hämeenkadun jalkakäytäviä levennetään, katua elävöitetään istutuksilla ja penkeillä.

Hyvä ratkaisu, syksyllä kyllä kiitellään 
60% 60% 
Voi ei, parempi kuin olisi busseilla ollut koko katu 
26% 26% 
Mikä Hämeenkatu? 
13% 13% 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: Tampereella on kasvava vastuu koko maan kilpailukyvystä.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen arvioi valtuuston kokouksessa 25.5. vuoden 2014 taloutta.
- Alijäämä oli pieni, tulos on liki tasapainoinen. Nettomenojen kasvu oli puristettu puoleen prosenttiin, se oli merkittävä jarrutusliike. Kiitos siitä henkilöstölle, sanoi Ikonen.
- Kaupungin asukasluku on kasvanut 2700 uudelle tamperelaisella, tunnelin kustannukset olivat 39 milj., 26 milj. maksoi Lielahden 90 ha:n kaupungille ostettu kasvualue, 20 milj. maksoivat varhaiskasvatuksen uudet tilat ja 17 miljoonalla rakennettiin kulttuuripalvelun tiloja.
- Palvelutaso on pysynyt hyvänä, kaupunkilaisten tarpeista pystytään huolehtimaan kohtuullisen hyvin huolimatta pahasta n. 18 % työttömyydestä. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin – paitsi joukkoliikenne ei aivan kasvanut odotetusti eikä vuokra- asuntoja ole rakennettu suunniteltua määrää.
- Kaupunkikehitys on jatkunut hyvänä, tunneli rakentamisen ohessa on suunniteltu ratikkaa, kehitetty keskustaa ja kaavoitettu ennätysmäärä uutta rakennusmaata. Tampereella on myös vetovastuu valtakunnallisesta INKA-hankkeesta älykkään kaupungin osalta.
- Vuoden tärkeitä asioita olivat seutukaupunki-idean kehittäminen ja SOTE-valmistelu, jotka eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
- Säästöjä ja rakennemuutoksia on edelleen edessä, ne ovat jo uutta arkea. Haluankin vedota valtiovaltaan ja uuteen hallikseen kuntien velvoitteiden vähentämiseen tai niihin osoitetaan rahaa.   Meillä on kasvava vastuu suurena kaupunkina; pitää muistaa suurten kaupunkien merkitys koko maan kilpailukyvylle ja elinvoimalle.

Kysy kokoomukselta politiikasta ja Tampereesta!

Tämä on Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmän nettilehti.

Katso kokoomuksen tapahtumia: pirkanmaankokoomus.fi/kalenteri

 

Siirry lukemaan kokoomuksen lehtiä...
Lue tamperelaisen kokoomuksen kaupunkilehti
PDF-tiedostoOhjelma FINAL 16.1.13-1.pdf (5.0 MB)
Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma

Suurella ja osaavalla joukolla kunnallisvaaleja 2017 suunnittelemaan!

Kunnallisvaalit ovat seuraavan kerran huhtikuussa 2017. Kokoomus on keskeisessä vastuussa Tampereen kaupungin johtamisessa, asioita hoidetaan hyivn ja niin halutaan tehdä vastaisuudessakin. Vauhdikkaasti kasvava kaupunki tarvitsee hyvän tulevaisuuden kunnallisvaaliohjelman ja parhaat valtuutetut. Aluejärjestön hallituksessa on jo hahmoteltu vaalien aikatauluja, erilaisia kampanjointitapoja ja kehitysideoita.

Oletko kiinnostunut osallistumaaan vaalityöhön, ehdokaaksi, tukijaksi tai ohjelmatyöhön; laatimaan kokoomuksen tavoitteita Tampereen kaupungin asioiden hoitamiseksi?  Ota yhteys puheenjohtaja Aleksi Jänttiin: aleksijantti@aleksijantti.fi

Tutustu edellisten kuntavaalien 2012 tuloksiin ja ohjelmaan täältä.

Pormestarimallilla halutaan jatkaa

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6. kaupungin toimintamallin uudistamisen periaatteista. Pormestari Ikonen esitteli keskeisiä tavoitteita, jotka ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen.
Kumppanuuksia halutaan vahvistaa kaupungin omien toimijoiden kesken sekä kumppanuuden vahvistaminen ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Johtamista selkiytetään ja kehitetään. Poliittisen ja virkamiesjohdon työnjakoa selkiytetään, omistajaohjausta vahvistetaan, johtamisjärjestelmän ja tuotannon johtamista selkeytetään sekä rakennetaan muuntautumiskykyistä organisaatiota.
- Toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään sekä digitalisaatiota hyödynnetään, sanoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen. - Lopullista toimintamallia valmistelaan siten, että Tampereella jatketaan pormestarimallilla.

Valtuustossa 15.6. sosiaalinen luototus ja kustannukset

Harri Jaskari: - Kaupungin palveluiden kustannukset pitää läpivalaista. Esimerkiksi kotipalveluiden tuntihinta on kaupungin tuottamana 60 euroa ja yksityisenä palveluna 40 euroa.
Matti Höyssä: - Kaupungin rakennuslupien käsittelysiirtyy digitaalliseksi ensi vuonna, siitä hyötyvät kaikki. Sen sijaan meiltä puuttuu vielä sähköinen arkisto.
Harri Airaksinen: - Ihmettelen, että niinkin suuri asia kuin sosiaalinen luototus tuodaan esille kesken valtuustokauden, vaikeina taloudellisina aikoina.
Matti Helin: - Sosiaalinen luototus on todella pienentänyt toimeentulokuluja muualla. Perustuloa eli joutenoloa en sen sijaan kannata.
Anna-Kaisa Ikonen: -Lautakunta on pormestariohjelman mukaisesti tutkinut sosiaalisen luototuksen toteuttamisen, asia päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Espoossa siitä on hyviä kokemuksia, mutta riskejäkin on.

Ratikan suunnittelussa ainakin kaksi puhelinjaa
Mikko Leppälahti: - Emme ole varmoja onko 2040 raitiotien varsi täynnä asukkaita. Muuttavat asukkaat haluavat tasoa asumiselleen, ei ole vain ratikka, joka ratkaisee. Moni asukas sanoo, että muuttavat Tampereelta, jos ratikka rakennetaan heidän verorahoillaan.
Aleksi Jäntti: - Kansanäänestys ratikasta? Miksi ei uskalleta päättää, kun meidät on valittu päättäjiksi.
Matti Höyssä: - Ratikka eriarvoistaa vallankin katvealueilla, joihin ei yllä ratikka eikä bussiväylä. Tampere on pieni kaupunki.

 

Alujärjestön hallituksessa on edustajia liki kaikista tamperelaisista kokoomusyhdistyksista, vasemmalla Pekka Uusitalo, Raimo Tihveräinen, Jarno Lahtinen, Heikki Airaniemi ja Hanna-Kallio-Kokko.
Maggie Nurminen on aluejärjestön kunnallissihteeri, Aleksi Jäntti on puheenjohtaja.
Riina-Eveliina Eskelinen on aluejärjestön ja Kokoomuksen nuorten liiton varapuheenjohtaja, hallituksessa ovat myös Helena Kekoni ja Tuija-Leena Juutilainen

Leena Kostiainen valtuuston ryhmäpuheenvuorossa 25.5.

Ratkaisu: Matala organisaatio ja mahdollisuus vaikuttaa työhönsä

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä kiittää kaupungin koko henkilökuntaa erinomaisesta työstä!
- Suurin osa vuodelle 2014 asetetuista toiminnallisista tavoitteista toteutui ja taloustavoitekin käytännössä saavutettiin, sanoi Leena Kostiainen valtuuston kokouksessa. Kasvavassa kaupungissa nettomenojen kasvun puristaminen 0,5 prosenttiin on todella hieno suoritus. Henkilökunnan sitoutuminen ja venyminen on hatunnoston arvoinen asia!
- Monen vuoden säästöurakan jälkeen on todella vaikea löytää säästöjä perinteisillä menetelmillä, eli leikkaamalla  palveluista. Uskon kuitenkin, että tuottavuutta voidaan vielä parantaa. Se voidaan tehdä vaarantamatta palvelujen laatua ja henkilökunnan jaksamista.
- Olen kysynyt useammaltakin yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä, mikä on heidän menestyksensä salaisuus? Miksi he usein pystyvät tuottamaan palveluja edullisemmin kuin julkinen organisaatio. Vastaus on aina sama: matala organisaatio ja henkilökunnan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
- Miksi me emme toimi samoin? Henkilökunnan osaaminen on edelleen liian vähän käytetty voimavara kaupunkiorganisaatiossa. Henkilöstölähtöinen toimintakulttuuri parantaisi myös  työhyvinvointia ja sitä kautta vähentäisi sairapoissaoloja.
- Toinen keino parantaa tuottavuutta on hyödyntää paremmin monituottajamallia. Jos yksityinen toimija tuottaa samanlaatuiset palvelut edullisemmin kuin oma tuotanto, miksi emme tilaisi yksityiseltä? Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmälle tämä ei ole ideologinen kysymys, vaan tarkoituksenmukaisuuskysymys, sanoi Leena Kostiainen.

Kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi asuu kaupungin keskustassa ja hän oli tyytyväinen kaupungin asialliseen taloudenhoitoon.

Valtuustossa 25.5. puitiin vuoden 2014 hyviä ja huonoja

Matti Helin: -Tampereen kaupungin pitäisi kustannuksia miettiessään pohtia lakisääteisten toimin rinnalla itse päättämiään kustannuksia – ovatko ne kaikki välttämättömiä. Työllisyyden hoidon ajatteleminen täytyy ajatella kokonaan uudella tavalla.
Matti Höyssä: -Kiinteistöverojen kasvu on huimaa, erityisesti omakotitalojen kohdalla. Niissä asuu usein iäkkäitä ihmisiä, joilla on myös suuret korjauskulut.
Leena Kostiainen: - Lasten ja nuorten lautakunta ja virkamiehet ovat todella paneutuneet lastensuojeluun, kaikkien huoli on yhteinen.
Ilkka Sasi: - Kaupungin talous on kohtalaisessa kunnossa. Tarjoamme 1,5 mrd:n palveluja, enemmän kuin aikaisemmin. Myös lainamäärä on maltillinen ja veroprosentti on pienempi kuin naapureilla.
Mikko Leppälahti: -Työllisyyspalveluihin sijoitettu ero tulee takaisin yhdellä tai kahdella eurolla. Raha käyttöön ja talous pyörimään.  Ja edelleen on tarvetta yritystonteista, vapaat tontin pitää selvittää.
Harri Airaksinen: - INKA –ohjelmassa on Tampereella tehty pitkäjänteistä työtä. Se on myös elinkeinopolitikkaa, Tampereella on jo monia pk-yrityksiä, jotka ovat mukana älyliikenteen ja älykkään kaupungin kehittämisessä. Myös suunnitteilla olevassa ratikkaa tulee sisältämään valtavasti erilaisia älyratkaisuja.
Anna-Kaisa Ikonen: - Kaupungistuminen on voimakasta. Tampereen kasvu pohjautuu vetovoimaan, johon pyritään vastaamaan hallitusti.

 

 


 

http://issuu.com/kokoomus/docs/kokoomuksen_strateginen_hallitusohj/1?e=8824295/11301581

Varhais- kasvatus remonttiin

Leena Kostiainen AL 22.6.:  Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi (viisi tuntia päivässä) niiltä perheiltä, joissa toinen vanhemmista on kotona, on yksi hallitusohjelman kirjauksista.
Tämän uudistuksen käytännön toteutustapa vaikuttaa suuresti siihen, miten se vaikuttaa lapsen arkeen ja kuinka suuret ovat potentiaaliset kustannussäästöt kunnille.
Siksi onkin tärkeää, että kuntia ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita kuunnellaan herkällä korvalla, kun lakimuutosta valmistellaan.
Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, eikä sitä olla poistamassa keneltäkään. Jokaisella lapsella on edelleen oikeus puolipäiväiseen varhaiskasvatukseen.
Huonoimmassa toteutusvaihtoehdossa lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää tai päiväkotia, kun perheeseen tulee vauva tai vanhempi jää työttömäksi.
Tilanteen taas muuttuessa lapsi ei enää välttämättä pääsisikään takaisin vanhaan tuttuun ryhmään. Ajatellaanpa, että koulussa toimittaisiin samoin: lapsi joutuisi vaihtamaan luokkaa tai koulua perheen työllisyystilanteen vuoksi.
Näin ei yksinkertaisesti voida toimia. Ryhmään kuuluminen on tärkeä asia niin sosiaalisten taitojen opettelemisessa kuin kiusaamisen ehkäisemisessä.
Nyt olisi sopiva hetki pohtia varhaiskasvatuksen suurempaa remonttia. Tutkija Laura Repo esitti ajatuksen, että puolipäivähoito voitaisiin toteuttaa eurooppalaisen mallin mukaan, jossa varhaiskasvatus ja sitä tukeva päivähoito olisi erotettu toisistaan (AL 9.6.2015).
Vähän samaan tapaan kuin esiopetus nykyisin järjestetään. Kaikilla lapsilla olisi siis oikeus puolipäiväiseen varhaiskasvatukseen ja iltapäiviksi järjestettäisiin päivähoitoa sitä tarvitseville.
Tämän mallin mukaisesti erotetaan käsitteet varhaiskasvatus ja päivähoito.
Varhaiskasvatus on suunnitelmallista pedagogista toimintaa, kun taas päivähoito keskittyy perustarpeiden tyydyttämiseen.
Raja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon välissä ei käytännössä ole näin jyrkkä, mutta on kuitenkin olemassa.
Lapsen etu on pidettävä ykkösasiana uudistuksia tehtäessä. Pysyvät vuorovaikutussuhteet on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi niin vanhassa päivähoitolaissa kuin uudessa varhaiskasvatuslaissa.
Eurooppalaisessa mallissa tämä tavoite toteutuisi.
Kaikki lapset ovat pysyvissä ryhmissä aamupäivän ja iltapäivällä osa lapsista jatkaa päivähoidossa –edelleen samassa talossa tuttujen lasten ja aikuisten kanssa.
Pieni lapsi ei tarvitse 8-10 tuntia päivässä varhaiskasvatusta. Puoli päivää riittää.
Pieni koululainenkin saa opetusta vain neljä tuntia päivässä. Koululaisella on myös mahdollisuus jatkaa iltapäiväkerhossa, jos perheen tilanne niin vaatii.
Tämän mallin ansiona olisi varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan nostaminen paremmin esiin päivähoidon kokonaisuudessa.
Tämä voisi vihdoin johtaa siihen, että pedagogisen koulutuksen saaneet lastentarhanopettajat voisivat legitiimisti tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Varhaiskasvatus on tärkeä osa elinikäisen oppimisen polkua.
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä (2014:12) on vertailtu varhaiskasvatusta eri Pohjoismaissa.
Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatus koskee 1-5-vuotiaita lapsia.
Työttömien vanhempien ja perhevapailla olevien vanhempien lapsille varhaiskasvatusta tarjotaan vähintään kolme tuntia päivässä tai 15 tuntia viikossa.
Ruotsissa tarjotaan 3-5-vuotiaille lapsille maksutonta varhaiskasvatusta 15 tuntia viikossa.
Helsingin yliopiston dosentti Marjatta Kalliala on ehdottanut, että Suomessakin kaikille 3-5-vuotiaille lapsille tarjottaisiin maksutonta varhaiskasvatusta joka arkipäivä.
Maksullista päivähoitoa tarjottaisiin perheille tarpeen mukaan.
Edellisen vaalikauden sivistysvaliokunnan selvä enemmistö kannatti Kallialan esitystä.
Mallin kustannusvaikutukset kannattaisi selvittää. Nykyisin perheiltä kerättävät päivähoitomaksut kattavat vain 14 prosenttia todellisista kustannuksista.
Näin ollen Kallialan malli ei välttämättä lisäisi kuntien kustannuksia, kun siihen vielä yhdistetään subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen.
Kuntatalouden kannalta oleellista on tehdä malli, joka vähentää kustannuksia.
Nyt valmistelussa olevalla viiden tunnin mallilla säästöt jäävät olemattomiksi.
Ja mikä pahinta, lapsen etu ei ole ollenkaan keskiössä.
Eurooppalaisen mallin pohjalta rakennettu malli voisi olla keino saada parempaa laatua pienemmillä kustannuksilla.
Tämä varhaiskasvatuksen roolia korostava malli vastaisi hyvin myös OECD:n Suomelle asettamaan tavoitteeseen saattaa nuoremmat ikäluokat suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen piiriin.
Sipilän hallitusohjelma kannustaa kokeiluihin. Onpa väläytelty vapaakuntakokeilujakin.
Voisimmeko me täällä Tampereellakin lähteä kokeilemaan uutta varhaiskasvatuksen mallia?

Seniorit esittävät eläkeläisten virikekorttia

Tampereen Kansalliset Seniorit - yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa - luovuttivat toukokuussa pormestari Anna-Kaisa Ikoselle kuntalaisaloiteen eläkeläisten virikekortin saamiseksi Tampereelle. Virikekortti oikeuttaisi käyttämään kaupungin liikuntapaikkoja ja kulttuuritarjontaa päiväsaikaan edlliseen hintaan. Järjestöt perustelevat ideaa liikunnan ennaltaehkäisevälle merkityksellä ja kulttuurin merkitystä elämänlaadun kohottajana. Yhtenä aloitteen allekirjoittajana on senioreiden puheenjohtaja Marja Kujansuu.

Tampereen kaupunginvaltuuston ”tulevat” voimasuhteet eduskuntavaalien 2015 perusteella

(suluissa nykyinen valtuutettujen määrä)

Kokoomus            22,1          16     (17)    

SDP                     19,1          13     (16)

Vihreät                15,0           11     (10)

PS                      14,6           9       (7)

Keskusta             10,5           7       (5)

Vasemmistoliitto  9,3            7       (7)

KD                       4,7           3       (2)

Piraattipuolue        1,7           1        (-)

Paikkoja eivät saisi sitoutumattomat ja SKP. Viime kunnallisvaaleihin verrattuna huomioitava: Kokoomuksesta on siirtynyt yksi sitoutumattomiin ja PS:stä on siirtynyt kaksi keskustaan.