Aurinko paistoi Kostiaisen Leenan nimppareilla

Leenanpäivillä puhuttiin auringon, mansikoiden ja kahvien seassa politiikan ajankohtaisista asioista. Uusi pääministeri Alexander Stubb kiinnosti, sanoin Hämeenkatu, veteraanien asiat, ratikka, Muumit ja yleensä kulttuuritoiminnan - erityisesti kuvataiteen- kehittäminen. Ukrainasta ja Israelin asioista oltiin harmissaan ja huolissaan.

Tampereen kesä on mansikoita ja torikahveja!

Tulevaisuuskokoomuksen kesäpäivä Särkänniemessä la 16.8.

Tammerkosken Kokoomuksen hallituksen jäsenet Matti Olkinuora, Erkki Ottela ja Timo Koivula AL 18.7.

Kaupunkilaiselle elämäntavalle on kysyntää

Kansanedustaja Mikko Alatalon kaupunkifobiat (AL 7.7.) ovat absurdeja. Kaupunkikehityksen vastainen rummutus jatkunut siitä lähtien, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Selvästi toiveena on siirtää raitiotien tuki maaseudun moottoriteihin, vaikka tierahat tulevat eri korista.
Asuntojen neliöhinnat määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Jostain syystä tiiviillä asuinalueella, jolla on hyvät lähipalvelut, joutuu maksamaan kalliimpaa neliövuokraa tai -hintaa kuin samantasoisesta asunnosta metsälähiössä. Kaupunkilaiselle elämäntavalle tuntuu siis olevan kysyntää.

Kun viitataan tutkimuksiin, olisi hyvän tavan mukaista kertoa, mihin viitataan. Muuten on lähes mahdotonta käydä keskustelua tieteellisillä argumenteilla. Yliopistosta valmistuneena luulisi Alatalon ymmärtävän tämän.
Tampereella on rakennettu tornitaloja 1950-luvun alusta lähtien. Jos lapsiperheet kokevat, ettei tornitalo ole hyvä paikka kasvattaa lapsia, mikään laki ei heitä sellaisessa pakota asumaan. Tiivis kaupunkirakenne ei edellytä torneja, mutta sellaisillekin on kysyntää ja kaupungin tulee tarjota erilaisia asumisratkaisuja eri ihmisryhmien tarpeisiin. Eivät kaikki halua asua kaukana keskustasta ja olla pakotettuja omistamaan ja ylläpitämään useaa autoa.

Toinen väite, joka vaatii selvennystä, on maaseutujen tyhjentämisen kiihdyttäminen. Millä tavalla Tampere muka on kiihdyttänyt maaseutujen tyhjentämistä? Varautumalla asukasmäärän kasvuun? Tampereen ei todellakaan kannata olla samassa tilanteessa, jossa Helsinki oli aikoinaan asuntopulansa kanssa.
Maaseutu tyhjenee siksi, että siellä ei ole työpaikkoja. Työpaikan toivossa nuoret lähtevät korkeakouluihin. Korkeaa koulutustasoa vaativat ammatit taas syntyvät lähelle korkeakouluja, koska niistä on helppo rekrytoida työvoimaa. Ehkä Alatalon kannattaisi hakea keinoja maaseutujen elinkeinorakenteen parantamiseen eikä valittaa kaupunkien tornitaloista.
 

Leena Kostiainen, ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltustossa 16.6.:

Ratikka on ihmisystävällinen vaihtoehto!

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä kannattaa raitiotiehanketta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Edellytämme, että kustannukset eivät ylitä 250 miljoonaa euroa ja että valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla.

Ryhmän selkeä enemmistö pitää hanketta perusteltuna, koska kapealla kannaksella on muuten vaikea vastata lisääntyvään joukkoliikenteen tarpeeseen. On selvää, että ratikka on houkutteleva ja tehokas joukkoliikenneväline. Ryhmä pitää ratikkaa tärkeänä investointina myös kaupungin vetovoiman ja imagon vuoksi.

Kaupungin vetovoima ei synny tyhjästä. Tampereen kasvu ja kehitys on ollut mahdollista rohkeiden yrittäjien ja näkemyksellisten päättäjien ansiosta. Tampere kasvaa suurista kaupunkiseuduista nopeimmin heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Tampere on valtakunnan kakkoskeskus ja tämän aseman me haluamme säilyttää. Miten se voidaan säilyttää? Tarvitsemme ennen kaikkea menestyvää yritystoimintaa ja työtä. Mikä tuo alueelle yrityksiä? Yksi tärkeimmistä yrityksiä alueelle houkuttelevista tekijöistä on osaava työvoima ja koulutustarjonta. Meidän on kaikin keinoin luotava edellytyksiä tamperelaisten oppilaitosten kilpailukyvylle. Ratikka on tärkeä imagotekijä kaupungille, erityisesti nuorten keskuudessa. Nuoret arvostavat yhä enemmän sujuvaa joukkoliikennettä. Tampereen korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä, ryhmä 35 000,  pitääkin ratikan rakentamista erittäin tärkeänä.  

Ajatellaanpa vetovoimaa myös toimistotilan tai liiketilan investoijan näkökulmasta. Investoijaa kiinnostaa kohteen hyvä ja luotettava saavutettavuus niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin kannalta. Raideliikenne takaa pysyvyyttä: raiteet pysyvät paikoillaan mieluummin sata vuotta kuin kymmeniä. Bussiliikenteessä reitit vaihtuvat ja bussi ei välttämättä kuljekaan enää toimistotalosi tai kauppakeskuksesi edestä. Oma lukunsa on esimerkiksi Lielahti, joka antaa investoijille suuria mahdollisuuksia investoida asumiseen, palveluihin ja teollisuuteen.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka etenee myös Suomessa, tosin eurooppalaisittain tarkastellen hieman jälkijunassa. Viimeiset viisitoista vuotta kaupunkiseudut ovat kasvaneet ulospäin. Nyt suunta näyttäisi olevan kääntymässä sisäänpäin. Puhutaan jopa ”keskustoitumisesta”. Työn luonne on muuttunut asiantuntija- ja palveluvaltaiseksi ja kaupunkimainen elämäntyyli viehättää yhä useampia. Tiivis kaupunkirakenne, toimiva joukkoliikenne ja palvelujen läheisyys lisäävät kaupungin vetovoimaa.