Viikon kysymys

Kaupunginvaltuusto päättää ratikasta toukokuussa. Valtiolta toivotaan 30 %:n rahoitusosuutta yhteensä n. 220 miljoonan budjetista. Julkisuudessa on pohdittu Espoon Länsimetron (976 milj.) ja Tampereen ratikan tärkeys- ja rahoitusjärjestystä.

Edellisessä kyselyssä äänestettiin vuoden 2015 eduskuntaehdokkaista. Kärki erottui selvästi, Kaupunginvaltuutetuista Sofia Vikman, Jouni Markkanen, Leena Kostiainen, Lauri Helke, Anna-Kaisa Ikonen, Aleksi Jäntti ja Yrjö schafeitel. Ryhmän ulkopuoellata kannatusta saivat erityisen paljon Lauri Koponen ja Petri Rajala.

Aikaisemmin kysyttiinkuntarakenteesta; 60 % kannatti yhtä suurta kuntaa; ja 40 % seutukuntaa, johon kuuluisi Tampereen naapurit ja 5-6 osaan pilkottu Tampere.

Tammikuun ennätysvilkkaassa kyselyssä 80 % vastaajista kannatti Hirviniemen asuttamista ja Kiikkistensalmen sillan rakentamista.

Aikaisemmassa kyselyssä tasan yhtä paljon (26%) kannatettiin kulttuurikohteina Tampere-talon konsertteja ja taidenäyttelyjä, teatterin jäi niukasti jälkeen.

Tammikuun alussa kyselyssä 57 % uskoi, että alkanut vuosi on loistava, mahdollisuuksien vuosi.

HS-Gallup 12.2.: Kokoomuksen kannatus nousi yli 19 prosenttiin

Verkkouutiset-Reino Summanen
Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan kokoomuksen kannatus on noussut yli prosenttiyksiköllä 19,2 prosenttiin. Keskusta on edelleen suurin puolue 22,4 prosentin kannatuksella, vaikka sen suosio onkin laskenut. Perussuomalaisten ja SDP:n kannatukset ovat hieman laskeneet edellisestä mittauksesta. Kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaaliin.
Puoluekannastaan epätietoisten määrä on noussut peräti 36 prosenttiin, kun vielä vuosi sitten epätietoisia oli alle 30 prosenttia. Erityisen paljon epätietoisia oli SDP::tä aiemmin äänestäneiden joukossa. Puoluetta runsas vuosi sitten kuntavaaleissa äänestäneistä peräti neljäsosa ei enää tiedä, ketä äänestää. Esimerkiksi kokoomusta äänestäneistä epävarmoihin kuuluu alle viidennes.

Kysy kokoomukselta politiikasta ja Tampereesta!

Ohjelma FINAL 16.1.13-1.pdf (5.0 MB)
Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma

Pormestari kysyy Tampereen tulevaisuudesta

Vuoreksen asukasillassa 6.3. pohdittiin Tampereen tulevaisuutta. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kysyi kaupunkilaisilta ajatuksia esitetystä seutukaupungista, jossa olisi useita palvelukaupunkeja. Hallintoa pitää keventää eikä lisätä, onko Tampereen pilkkominen viisasta? Mitkä ovat Tampereen lähtokohdat seutuhallintoa kehitettäessä? Mitä seutukaupunki tekee, mitä palvelukunnat tekevät?
Kommentteja voi lähettää osoitteeseen: pormestari@tampere.fi.

YLE 7.3.: Kokoomuksen kannatus jatkaa kasvuaan!

Kokoomustoiminta on koko maassa aktiivista, ukko-yhdistykiä, naisten ja nuorten yhdistyksiä on satoja

Hannele Strömberg ja Jyrki Katainen

Kokoomus luottaa vaalivoittoon EU-vaaleissa.

Kokoomusyhdistysten puheenjohtajat koolla

Sadat kokoomusyhdistysten puheenjohtajat olivat 1.3. koolla puheenjohtajapäivillä Helsingissä. EU-vaaliehdokkaat olivat esittelyssä.
- Kyllä oli hyvä fiilis ja valtava tekemisen meininki, sanoo Tampereen Kokoomus ry:n puheenjohtaja Hannele Strömberg. - Vaikka ajat ovat vaikeat niin usko tulevaisuuteen on luja. Toisiimme luottamalla ja yhdessä tekemällä mennään eteenpäin mennään!
- Jokaisen on oikeus ja velvollisuus kantaa oma kortensa yhteiseen hyvään, on oltava rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä.

Selvitysmies esittää suurta Tamperetta tai palvelukunnista koostuvaa seutukaupunkia

Selvitysmies Rauni Saari on esitellyt 28.1. ehdotuksensa Tampereen seudun kuntarakenteeksi. Ensimmäinen vaihtoehto on uusi kaupunki, joka olisi kahdeksan kunnan kuntaliitos. Hallintomallin johtamis- ja palvelujärjestelmät olisivat selkeitä, ja vaihtoehdossa vältettäisiin mahdollisten perättäisten kuntaliitosten ketjuttaminen.
Toinen vaihtoehto on seutukaupunki, joka jakaantuu 12 palvelukuntaan. Kaksitasoisessa seutukaupungissa olisi seudullinen ja paikallinen valtuusto. Seututasolla hoidettaisiin suuret asiat ja alueellisesti lähipalvelut.
Seudun kaikki kahdeksan kuntaa käsittelevät esitystä valtuustoissaan samana päivänä huhtikuussa.

Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen pormestari - kommentti esityksestä Aamulehdessä 29.1.:
Raportti ja kaksitasoinen malli ovat hyvä lähtökohta jatkolle. Toivon, että kevään keskustelujen jälkeen päästään yhteisen organisaatiomallin jatkosuunnitteluun ja luomme jotain uutta. On tähdättävä riittävän suuriin muutoksiin nykytilanteeseen verrattuna. Tehtävien jako seututasolla ja alemmalla tasolla on tärkeää, ja yksi vielä keskusteltava asia on verotus.
lue selvitysmiehen raportti
lue selvitysmiehen esitys

Harri Jaskari

Antti Ivanoff

Matti Höyssä

17.2. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lielahden maakaupan

Kaupunginvaltuusto osti suuren maa-alueen LIelahdesta 26 miljoonalla eurolla.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: Tampereen kaupungilla on haastavat ajat. Ylleinen linja on oltava; rohkea kaupunki investoi ja uskaltaa - emme voi katsoa vain yhtä vuotta, on katsottava pitkälle kaupungin kehittämisen tarpeita. Tämä investointi maksaa itsensä takaisin.
Harri Jaskari korosti, että ei pidä verrata bussilippuja ja maa-alueen hintoja. Ostaessaan 450 000 kerrosneliötä kaupunki tekee on merkittävää asuntopolitiikaa, joka saatta tuoda myös kymmenien miljoonien suorat tulot.
Yrjö Schafeitel ehdotti Lielahden rannan täyttämistä tunnelista saatavalla murskeella.
Ilkka Sasi: Maakauppa on tärkeä kaupungin kasvun kannalta. Hyvä, että saadaan maa-aluetta myös Länsi-Tampereelta.
Harri Airaksinen: Kaupungilla tulee olla kykyä tarttua mahdollisuuksia. Lielahti on oleellinen laajennussuunta ratikan kannalta. Kaupunki on lisäksi oiva maltillisen riskin kantaja, myös ympäristön kannalta.
Mikko Leppälahti: Lielahdessa on kauniita ranta-alueita, joita kannattaa ryhtyä kehittämään nopeasti.
Antti Ivanoff: Lielahtea pitäisi kehittää soveltuvaksi asuin- ja yrityskäyttöön. Suojelluista rakennuksista ei kannata tehdä kallista kokoelmaa.

Keskustelu jätevedenpuhdistamosta

Matti Helinin mielestä oli harmillista, että Tampereen kehyskunnat eivät ole mukana yhteisessä vedenpuhdistamohankkeessa, hän ehdotti Kolmenkulman teollisuusalueen tutkimusta vielä.
Matti Höyssä toivoi, että jätevedenpuhdistamoa käsiteltäisiin tarkemmin asukkaiden ja asiantuntijoiden työpajoissa. Hän toivoi tarkempia riskiarviointeja.
Ilpo Rantanen piti uuden puhdistamon rakentamista parempana kuin vanhojen sanaarausta, uuden teknologian hyödyntämiseksi.

Valtuusto päätti lopulta jätepuhdistamon paikaksi Koivistonkylän Sulkavuoren.