Viikon kysymys

Suomen luottoluokitus on nyt AA+. Mikä voisi olla Tampereen kaupungin luottoluokitus?

Syyskuussa 39 % kannatti Tampereen kaupungin kulujen karsimista tasaisesti sieltä täältä.


 

pormestari Anna-Kaisa Ikonen

Valtio, luota kaupunkiin

Tapa, jolla valtio ohjaa kuntia, pitää uudistaa. Jospa valtio–kunta-suhde perustuisikin luottamukseen ja valtio ottaisi kontrollin sijaan mahdollistajan roolin?
Mitä jos valtio asettaisi kasvu- ja hyvinvointitavoitteet, mutta jättäisi tilaa paikalliselle innovatiivisuudelle?
Mitä jos valtio luottaisi kaupunkeihin? Niillä on osaamista ja halua järjestää kuntalaisille hyvät palvelut tehokkaasti.

Tampere osallistuu ensi vuonna valtiontalouden tasapainottamiseen noin 65 miljoonalla eurolla – noin kahden prosenttiyksikön kunnallisverotuoton verran. Niin paljon valtionosuusleikkaukset vähentävät kaupungin tulopohjaa 2015. Valtio ei kompensoi sitä vähentämällä kuntien tehtäviä, päinvastoin. Ensi vuonna esimerkiksi työmarkkinatuen uudistus lisää Tampereen työllisyysmenoja noin 10 miljoonalla eurolla.
Lähes kaikki suuret kaupungit ovat tekemässä tänä vuonna miinusmerkkisen tuloksen. Kaupungit velkaantuvat yhteensä 750 miljoonalla eurolla, vain Tampereella lainamäärä ei tänä vuonna nouse. Suurten kaupunkien talous olisi positiivinen ilman valtion leikkauksia. Julkinen talous ei näin tasapainotu.
Vuosina 2012–17 Tampere menettää valtionosuusleikkausten takia yhteensä 280 miljoonaa euroa. Se on pois koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista. Joudumme leikkaamaan menojamme, kun valtio leikkaa tulojamme.

Valmistelemme ensi vuoden talousarviota vaikeassa tilanteessa. Tavoitteena oleva nollakasvubudjetti yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun ja uusiin velvoitteisiin on haastava. Miten talous tasapainotetaan?
Verojen korotus olisi liian helppo ratkaisu. Kaikki toimialat priorisoivat toiminta- ja investointimenonsa ja valmistelevat ehdotuksia tehokkaammista toimintatavoista. Jostakin on luovuttava, mutta haluan myös nähdä luovia uudistuksia, joissa palvelukonseptit mietitään uudestaan. Pienten askelten sijaan on otettava loikka uuteen tapaan järjestää palvelut.
Esimerkiksi sähköisiä palveluja lisäämällä voidaan sujuvoittaa asiointia ja saada isoja säästöjä palvelutasoa heikentämättä. Palveluverkkoa voidaan uudistaa ”Lielahtitalon mallilla” eli yhdistämällä palveluja neuvolasta kauppaan ja kirjastoon saman katon alle.
Varhaiseen puuttumiseen voidaan panostaa rohkeasti ja yksityisen ja julkisen kumppanuuksia lisätä palveluissa ja investoinneissa.

Valtion tulisi tukea innovatiivista palvelujen kehittämistä antamalla suurille kaupunkiseuduille vapautta järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Normien tilkkutäkki on purettava ja tilalle luotava kannusteita ja kumppanuuksia.
Tampereen talouskehitys ei juuri poikkea muista suurista kaupungeista. Tilastoista pomppaa kuitenkin yksi iso ero: työttömyysaste. Se oli Tampereella kesällä 17,9 prosenttia, Helsingissä 12,2, Vantaalla 11,7 ja Espoossa 10,3. Tampereella oli 19 989 työtöntä, enemmän kuin Pirkkalassa on asukkaita.
Työttömyydellä on vakavia seurauksia sekä yksittäisille ihmisille että kaupungin taloudelle. Työttömyys- ja toimeentulotukimenot ovat kasvaneet Tampereella noin 10 prosenttia vuoden aikana.
Kohtalotovereitamme suurista kaupungeista ovat Oulu 18,1 ja Turku 17,8 prosentin työttömyysasteilla. Tampereella ja Oulussa taustalla on yleisen taantuman lisäksi ict-alojen, Turussa meriteollisuuden murros.
Takavuosina Nokia-yhtiö maksoi Tampereelle yhteisöverotuloja jopa yli 20 miljoonaa euroa vuodessa, nyt ei lainkaan. Toki tilalle on tullut muita kasvuyrityksiä, mutta yhä olemme noin 11 miljoonaa euroa miinuksella verrattuna parhaisiin vuosiin. Hitaasti nousevat rakennemuutoksen tuhkasta uudet talouden veturit.

Olen silti vakuuttunut, että uusia menestystarinoita syntyy ja niiden eteen on tehtävä työtä. Kaupunki edistää niitä luomalla osaamiselle, koulutukselle ja yrittämiselle maaperää yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa.
Tampereen yliopiston käynnistämä terveyden ja hyvinvoinnin keskittymä Kaupin Kampus sekä Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareena, joihin Suomen yliopistokiinteistöt Oy investoi yli 100 miljoonaa euroa, ovat esimerkkejä uutta arvoa luovista julkisesta investoinnista. Ne luovat pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnille.
Myös kaupungilla tulee olla varaa tuottaviin investointeihin. Suomen talouden menestys ratkeaa juuri suurissa yliopisto- ja kasvukeskuksissa. Siksi tarvitsemme ratikan, asemakeskuksen tai keskusareenan kaltaisia visionäärisiä hankkeita, jotka vahvistavat Tampereen asemaa maamme vetovoimaisimpana kaupunkina.

Kysy kokoomukselta politiikasta ja Tampereesta!

PDF-tiedostoOhjelma FINAL 16.1.13-1.pdf (5.0 MB)
Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma

Yläkuvassa Mikko Terho (oik) ja Harri Airaksinen olivat 1980-luvun kokoomusnuoria.
Kuva oikealla: puheenjohtaja Aleksi Jäntti ja kunnallissihteeri Maggie Nurminen toivat nuorille ukko-aluejärjestön terveiset. kuvat: Juho Räty

Onnea nuorten aluejärjestölle!

Kokoomuksen nuorten Tampereen aluejärjestö juhli syyskuussa 30-vuotista toimintaansa, yhdistyksen historia on aktiivinen ja vaikutusvaltainen - nykyinen puheenjohtaja on kaupunginhallituksen jäsen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ilkka Sasi.  Juhliin toivat tervehdyksensä muun muassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen.

Kokoomuksen nuorten kärkeä juhlavuonna 2014 Petri Rajala, Salla Tenho, Ilkka Sasi, Riina-Eveliina Eskelinen, Juho Räty ja Mira Lindholm.

Kokoomusvaltuutetut puhuivat työn ja yrittämisen puolesta

Kokoomuksen Mikko Leppälahti vaati valtuustolta 20.10. tekoja työpaikkojen tekemiseksi. - Parhaiten se onnistuisi  yhteistyössä yritysten kanssa, tekemätöntä kyllä on sanoi Leppälahti.

Harri Jaskari esitti kaupungin ryhtymistä Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi. - Sen voisi aloittaa hankintojen kautta, samoin työtä pitäisi ryhtyä tekemään kokonaan uudella, tehokkalla ja taloudellisella tavalla, sanoi Jaskari.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi kaupungin olevan mukana valtakunnallisten yrittäjäpäivien järjestelyissä, jotka pidetään tänä vuonna Tampereella lokakuun lopussa. - Päivien aikana keskustallaan paljon ja monien kanssa yrittäjyyden ja työpaikkojen lisäämisestä.

Matti Helin ehdottaa krypan rakentamista Keskustorille

Kokoomuksen valtuutettu Matti Helin jätti kaupunginvaltuustolle 20.10. aloitteen, jossa hän esittää Tampereen kaupungin  ja seurakuntien yhteistyötä Tampereen Keskustorin kirkonmäen ja vanhan kirkon alle kryptan rakentamiseksi.   Rakennettavat toimitilat toimisivat kaupunkilaisten sosiaalisen kohtaamisen avoimena tilana huomioiden erityisesti nuoriso- ja sosiaalityön erityistarpeet.

Vahvoja ja vastuuntuntoisia kokoomuslaisia naisia samassa rivissä Suomen asialla; Tampereen valtuustoryhmän puheemjohtaja Leena Kostiainen (vas), Pirkkalasta Pirkko Jartti, emerita-kansanedustaja Irja Tulonen, ministeri Laura Räty ja Sirpa Seppä Lempäälästä.

Ministeri Laura Räty tapasi tamperelaisia ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita

Stocmannilla oli Hullut päivät, mutta Koskikeskuksessa pysyttiin asiassa. Ministeri Laura Räty esittäytyi kaupunkilaisille kokoomuksen pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden rinnalla. Sosiaali- ja terveysasioista, Suomen luottoluokituksesta, lapsista, vanhuksista ja koulutuksesta puhuttiin - ja paljon muusta. Vaalit ovat kaukana, mutta asioiden hoito on ajankohtaista.  

Leena Kostiaisen ympärillä pohditaan nyt kaupungin taloutta.
Harri Jaskarille esitellään mielellään suomalaisten yritysten kehitysmahdollisuuksia.
Jouni Markkanen on nuorimpia valtuutettuja, merkittävästi edellä aikaansa.
Kimmo Sasin vaalipäälllikkönä on nuorten Petri Rajala.

Aleksin nimipäivänä pohdittiin elinluovutusta

Kokoomuksen aluejärjestön puheenjohtaja Aleksi Jäntti juhli nimipäiväänsä julkisella kahvitarjoilulla Koskikeskuksessa 10.11.

Juhliva yleisö halusi keskustella elinten luovutuksesta, ydinvoimasta, Kiikkistensalmen sillasta, Natosta ja perheiden turvallisuudesta.

Pormestarin haastattelu Aamulehdessä  Tampereen päivänä 5.10.2014


Uusi vaihde päälle

Lue koko haastattelu täältä:

Teksti Marjaana Karhunkorpi:

Ikonen jatkaa lausetta
Parasta elämässäni
...on perhe.

Toivon, että seuraavan vuoden aikana
...talous lähtee nousuun ja elinkeinoelämä elpyy.

Pelkään, että
...ettei vaikeiden aikojen keskellä ole rohkeutta ja kykyä uudistaa Suomea.

Viiden vuoden päästä olen
...saas nähdä!

Uusi palvelurakenne, kiehtova kaupunkikuva, yrityksille houkutteleva toimintaympäristö ja viiden tähden keskusta. Tunneli, ratikka, asemakeskus, Eteläpuisto ja Lielahden maakaupat.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen haluaa, että Tampere tekee ratkaisuja, jotka takaavat hyvät elämän edellytykset pitkälle tulevaisuuteen.
– On tärkeää, ettei roiskita yksittäisiä investointeja sinne tänne, vaan että löytyy tahtoa katsoa kokonaisuutta ja toimia sen eteen.
– Minua innostaa Tampereella virinnyt yhteen hiileen puhaltaminen. Se näkyi parhaimmillaan viime itsenäisyyspäivänä, kun presidentin vastaanotto järjestettiin Tampere-talossa. Sitä samaa henkeä tarvitaan myös arkisissa asioissa.
–Ideoita poikii joka puolelta. Tavoitteena on vetovoimainen kaupunki, joka on hyvä paikka niin opiskelijoille kuin elinkeinoelämällekin, hän sanoo.
Tunnelipäätöksen tekeminen on ollut pormestarin uralla tiukin paikka.
– Tilanne oli hyvin jännittynyt, mutta sen yli on päästy ja hiouduttu yhteistyöhön.
Tunneliratkaisun tekeminen opetti yhden asian.
– Isot ratkaisut on tehtävä niin, että kaikki ovat tietoisia, mistä on oikeastaan päätetty.
Tampereen ratapihan ylle suunniteltu kansi, monitoimihalli ja tornitalot elävät yhä pormestarin mielessä. Hän ei halua, että Daniel Libeskindin visioita haudataan, vaikka monitoimihalli rakennettaisiin suunniteltua edullisemmin.
– Aseman seutu on koko kaupungin portti, eikä meillä ole vara tinkiä kunnianhimosta sen suunnittelussa.
Koska monitoimihallissa pelataan tai soitetaan musiikkia ensimmäisen kerran?
– Toivon, että se tapahtuu 2020-luvun alussa. Kaupunki on perustanut työryhmän pohtimaan, millaisin askelin tässä nyt edetään, että halli saadaan siihen mennessä.


 

Samalla viikolla kaksi mielipidemittausta:

Kokoomuksen seurakuntavaaliehdokkaat 

Kokoomuksella on seurakuntavaaleissa ehdokaslista jokaisessa Tampereen seurakunnassa. Mukana on niin uusia kuin vanhoja toimijoita. Sukupuolijakauma taittui hieman naisten eduksi; ehdokkaista 59 % oli naisia. Yhteensä ehdokkaita on Kokoomuksella 56 Tampereen seurakunnissa. Ehdokasnumerot julkaistaan myöhemmin. Ennakkoäänestys on 27.-31.10.2014, ja varsinainen vaalipäivä 9.11.2014.

Harjun seurakunta       Eteläinen seurakunta

Eero Heikkilä      Eero Valento
Katja Karintaus     Hannu Merikoski
Maija Sutinen     Jarmo Palukka
Marjatta Kulku     Jenna Röyttä
Mauri Poussa     Jenni Vartiainen
Niilo Järkäs     Juhani Skogberg
Ritva Asula-Myllynen     Jukka Alasentie
Ritva Tiainen                  Kirsi Koski
Sanna Winberg     Leena Laaksonen
Sinikka Lampinen     Maija Simelius
Terhi Jutila     Tapio Virtanen
Tero Arvonen     Tiina Salminen
      Timo Koivula
      Tommi Sirén
      Wäinä Järvelä

 

Tuomiokirkko srk          Messukylän seurakunta

Anna Kivimäki Antti Puisto
Antti Punkari Eero Alen
Eeva Timonen Ilkka Saanilahti
Hannele Strömberg Jukka Vairema
Juhani Salmenpohja Leena Silfverhuth
Karri Heinonen Mai Britt Jaakkola
Katariina Salmenpohja Marja Attila
Maggie Nurminen Matti Kulkas
Marita Karintaus Merita Eteläaho-Virtanen
Marja Karvo Miisa Karjalainen
Marja Kujansuu Pentti Väänänen
Marja-Liisa Rautelo Raisa Harju-Autti
Pekka Uusitalo Riina-Eveliina Eskelinen
Reijo Määttä  
Ritva Nurmilo  
Varpu Lipponen  

 


 

Tämä on Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmän nettilehti.

Katso kokoomuksen tapahtumia: pirkanmaankokoomus.fi/kalenteri

 

Siirry lukemaan kokoomuksen lehtiä...
Lue tamperelaisen kokoomuksen kaupunkilehti

Tule mukaan kokoomuksen ehdokkaiden vaalityöhön!

Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa, vain kahdeksan kuukautta enää. Kokoomus menestyy vain jos sen ehdokkaat ovat hyviä ja saavat äänestäjät liikkeelle, siihen ehdokkaat tarvitsevat idearikkaita ja aktiivisia tukijoita. Ryhdy tukijaksi - tukimies muun muassa ideoi, kommentoi, jakaa esitteitä, keittää kahvia, kerää rahaa, hankkii taustatietoja, lähettää postia, puhuu puolesta, tekee tungosta tilaisuuksissa - tai jotain muuta.  Ilmoittaudu tässä mukaan jonkun (tai useamman) tamperelaisen kokoomuslaisen ehdokkaan vaalityöhön.