Joulukuu 2011

Harri Airaksinen Tampereen Kokoomus ry:n Itsenäisyysjuhlassa 6.12.2011.

Harva asia on enää nykypäivän 24 tuntia vuorokaudessa avoinna olevassa Suomessa sellainen, joka hiljentää arjen kiireisen rytmin, antaa kaikille suomalaisille ajattelemisen aihetta ja joka yhdistää eri sukupolvet sekä eri ammateissa työskentelevät. Itsenäisyys ja juhlava itsenäisyyspäivämme on asia, jota me kaikki arvostamme!

Tätä yhteistä arvostustamme selittää se, että Suomen tie itsenäiseksi kansakunnaksi ja varsinkin valtiollisen sekä kulttuurisen itsenäisyytemme säilyttäminen ei ole ollut helppoa. Sotiemme veteraanit kantoivat raskaan taakan isänmaamme puolustamisessa. Velkaamme silloisille sukupolville on mahdotonta koskaan täysin maksaa takaisin. Kunnioitusta sekä arvostusta voimme heille kuitenkin edelleen osoittaa.

Vaikka aika, jolloin olemassaolomme oli uhattuna, tuntuukin ehkä jopa kaukaiselta menneisyydeltä, on meidän hyvä muistaa tuota aikaa. Keskuudessamme on edelleen ihmisiä, jotka joutuivat nuo ajat kokemaan. He olivat ja ovat tavallisia suomalaisia, jotka turvasivat meille maan, jossa nyt saamme rauhassa rakentaa hyvinvointiamme, tehdä työtä ja elää vapaina.

Itsenäisyyspäivä on hyvä muistutus siitä, että menestyvä maamme ei ole syntynyt tyhjästä eikä varsinkaan ilman neuvokkaita ja toimeliaita ihmisiä. Tänään meillä on kunnia muistaa kaikkia sukupolvia siitä suurenmoisesta uurastuksesta, jolla pohjoisesta maastamme on rakennettu se menestyjä, joka nykyään olemme.

Suomi onkin kelvannut jo vuosikymmenien ajan muulle sivistyneelle maailmalle malliesimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnasta. Siitä huolimatta suomalaisten itsenäisyyden eräs merkittävä haaste on etsiä uusia keinoja hyvinvointiyhteiskuntamme edelleen kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on uudistettava hyvinvointipalvelujen tuotantoa esimerkiksi laajentamalla palvelujen tuottajajoukkoa kolmannen sektorin sekä yksityisten yritysten suuntaan ja kaupunkina luotava toimivat markkinat esimerkiksi hyvinvointisektorille. Tarvitaan siis tilaajaosaamisen kehittämistä ja ennen kaikkea ennakkoluulotonta asennetta. Tämä on välttämätöntä siksi, että huolimatta tämänhetkisestä laskusuhdanteesta edessämme on pula osaavasta työvoimasta ja lisäksi jatkuvasti kasvava palvelujen tarve asettaa kovat haasteet verovarojen riittävyydelle.

Keskuudessamme on vielä noin 40 000 sotaveteraania. Sotiemme veteraanien rivit harvenevat niin, että vuosikymmenen lopulla heitä on jäljellä enää muutama tuhat. Toisaalta vaativaa hoivaa ja hoitoa tarvitsevia on yhä enemmän. Niin veteraaneilla kuin muutenkin vanhusväestöllä on oikeus hyvään hoitoon. He ovat oman osansa tehneet, nyt on meidän nuorempien sukupolvien vuoro taata heille hyvät palvelut.

Ei ole kellekään kunniaksi, että julkisuudessa käydään jatkuvaa vääntöä hoitopaikkojen henkilöstömitoituksesta. Uskon kuitenkin, että lakiin kirjatut pakkotavoitteet ovat oikea ja kestävä ratkaisu ongelmaan. Tarvitaan uusia työtapoja ja teknologian hyödyntämistä sekä markkinaehtoista toimintaa palvelutuotannon tehostamisessa. Minusta ei ole mitään näyttöä siitä, että julkinen palvelu olisi yksityistä laadukkaampaa. Edullisempaa se ei ainakaan ole. Tarvitaan yhteistä kehittämistä ja oppimista.

Ikäihmisten osaamista ja näkemyksiä tulee laajemminkin kunnioittaa. Tämä koskee niin työelämää kuin yhteiskunnallista vaikuttamista. Minusta on hienoa, että niin moni ikäihminen on edelleen mukana työelämässä jakamassa omaa kokemustietoaan nuoremmille. Lisäksi ikäihmisten rooli erilaisissa vapaaehtoisjärjestöissä on todella huomattava. Ilman heidän pyyteetöntä työtään ei moni heidän ikätoverinsa saisi seuraa tai pikkuapua askareihinsa. Kiitos siitä, että meillä on jatkuvasti kasvava kolmannessa iässä oleva aktiiviväestö, kuuluu tietysti hyvälle terveydenhuolto-järjestelmällemme. Haasteemme on se, kuinka jatkossa voisimme panostaa yhä enemmän sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja terveyden ylläpitoon.

Itsenäisyyspäivänä myös syytä palauttaa mieliin se pimeä aika maamme historiassa, jolloin sotiemme veteraaneja ja Lottia ei arvostettu. Onneksi arvot ovat muuttuneet. Nykyisin kaikki jo enemmän tai vähemmän julkisesti tunnustavat itsenäisyystaistelumme merkityksen. Meidän porvareiden ei ole tarvinnut kääntää takkia tässäkään asiassa, mutta meidän ei myöskään tarvitse eikä pidä osoittaa sormella niitä, jotka asian merkityksen ovat vasta meitä myöhemmin ymmärtäneet.

Historiastamme tiedämme, että kansakuntamme pystyy löytämään, saavuttamaan ja säilyttämään yhtenäisyytensä ja puhaltamaan yhteen hiileen, kun me kaikki vain näin haluamme ja päätämme tehdä.

Yhteistyökyky politiikassa on viime aikoina ollut hakusessa. Vastakkainasettelu ja omien etujen puolustaminen ovat korostuneet ja aikaisempi yhteistyöhakuisuus niin valtakunnan politiikassa kuin Tampereen kunnallispolitiikassakin on ollut taka-alalla. Toivon, että yhteistyön hakeminen korostuu jälleen nyt, kun tiedämme kulkevamme kohti taloudellisesti haasteellisia aikoja. Meillä on omilla teoillamme myös mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Tulossa on toivottavasti kansaa kokoava presidentinvaali ja sen jälkeen kuntavaalit, joiden jälkeen voimme tavoitella vahvaa poliittista koalitiota kotikaupunkiimme isojen asioiden eteenpäin menon varmistamiseksi.

Kuten jo sanoin, talouden näkymät ovat haasteelliset. Se tietää vastuunkantoa ja myös vaikeita päätöksiä esimerkiksi Tampereella. Tarvitaan päättäväisyyttä ja näkemyksellisyyttä, joita kokoomuslaiset päättäjät pormestarin johdolla edustavat. Meidän on varmistettava, että Tampereella on menestymisen edellytykset myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää tarkkaa taloudenpitoa, mutta samalla rohkeita avauksia. Suuret tulevaisuushankkeet kuten Ranta-Tampellan alueen kehittäminen, Areena ja kansi, katuratikka ja keskuspuhdistamo ovat investointilistalla kärjessä ja ne on toteutettava kukin vuorollaan. Kaupunkimme vahva talous kestää mittavat investoinnit. Tulevan vuoden investointitaso on 150 miljoonaa euroa, mikä on oikea panostus työllisyyteen taloudellisesti haastavana aikana. Myös korjausinvestoinneista ja lähipalveluista on huolehdittava, vaikka usein puheet ja huomio keskittyvät näin isoihin tulevaisuushankkeisiin. Suuri haasteemme on se, kuinka pidämme kurissa kaupungin käyttömenot. Paineet palveluiden edelleen parantamiseksi ovat kovat, mutta meidän on myönnettävä se tosiasia, että kaikkeen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Jos emme kykene asettamaan järjestettäviä palveluita tärkeysjärjestykseen, voi tästä muodostua todellinen uhka kaupunkimme hyvinvoinnille.

Puhuin aikaisemmin meitä edeltäneiden sukupolvien uhrauksista isänmaamme hyväksi. Mitä me sitten olemme valmiita tekemään ja minkälaisen Suomen me haluamme jättää tuleville sukupolville? Tulevaisuus on nuorissa, kuten tiedämme. On tärkeää, että emme elä velaksi, kuten eteläisen Euroopan maat ovat tehneet. Se olisi karhunpalvelus tuleville sukupolville. Siksi on tärkeää, että työuria aktiivisesti pidennetään ja ihmiset itse osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan oman eläketurvansa rahoitukseen myös vapaaehtoisesti. Myös erilaiset mallit, joilla oman terveydenhuoltonsa rahoitukseen voi osallistua, ovat kannatettavia.

Nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn on myös panostettava vahvasti. Jokainen peruskoulutuksen loppuun saattava ja ammattiin valmistuva nuori on rakentamassa tulevaisuuden Suomea. Vastaavasti syrjäytynyt, työttömyyteen tuomittu nuori on meille kallis kansalainen. Esimerkiksi Tampereella on panostettu etsivään nuorisotyöhön ja ammatilliseen koulutukseen hyvin vahvasti. Tämä työ kannattaa aina.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maamme asema on muuttunut ehkä enemmän kuin nyt edes ymmärrämme. On väitetty, että maamme asema on tänään turvatumpi kuin kenties koskaan historiamme aikana. Maailma on kuitenkin muuttunut entistä epävakaammaksi ja tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Tämä koskee niin turvallisuuspolitiikkaa kuin talouskehitystä. Pidämme itsestäänselvyytenä vapaata yhteiskuntaa, jossa saa ilmaista mielipiteensä ja kokoontua. Nämä vapaudet eivät kuitenkaan toteudu esimerkiksi itärajamme takana Venäjällä, vaan oman maan kansalaisia vainotaan ja heidän kansalaisoikeuksiaan rajoitetaan. Tämä ei ole hyväksyttävää eikä meidän tule omaa kantaamme tähän kysymykseen peitellä. On mielestäni selvää, että tällainen menossa oleva yhteiskunnallinen kehitys lähialueillamme on myös meille selkeä turvallisuusriski. Siihen on myös varauduttava ja oltava valppaana.

Samalla kun arvokkaasti muistamme niitä, jotka ovat maamme itsenäisyyden puolesta uhranneet itsensä ja pohdimme maamme tulevaisuutta, on meillä kaikki syy juhlia maamme itsenäisyyttä iloisin mielin. Itsenäisyyspäivän juhlintahan on täynnä hienoja perinteitä.

Tampereella näitä perinteitä edustavat kunnianosoitus sankarivainajille Kalevankankaan sankarihaudoilla ja juhlajumalanpalvelus sekä Keskustorin itsenäisyysjuhla illalla. Tänä itsenäisyyspäivänä saamme lisäksi nauttia vielä kotikaupungissamme järjestettävästä valtakunnallisesta puolustusvoimien paraatista. Lisäksi ylioppilaat marssivat soihtukulkueessa. Juhlapäivän kunniaksi Suomen liput kohoavat salkoihin koko päiväksi. Vapaana hulmuavat liput virittävät kansalaiset itsenäisyyspäivän tunnelmaan. Illalla kotien ikkunoihin sytytetään kaksi kynttilää tuomaan lämpöä pimeyteen. Suomen itsenäisyyspäivän tunnelma on juhlava ja kunnioittava!

Tänään me suomalaiset hiljennymme pohtimaan omaa historiaamme ja tulevaisuuttamme - suhtaudumme itsenäisyyteemme kiitollisin, hartain, mutta ylpein mielin.

Tamperelaisen kokoomuksen julkilausuma 1.12.2011:

Kasvu luo vaurautta

Euroopan, Suomen ja Tampereen tulevaisuuden talousnäkymät ovat epäselviä. Nousuun päästään vain omin toimin. Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön syyskokous kaipaa nyt tekoja; liiallisella pohtimisella, politikoimisella ja valittamisella emme selviä parempaan huomiseen.
Suurten hankkeiden toteuttaminen on hyvä ratkaisu. Niiden mukana tulee taloudellista aktiviteettia, työpaikkoja ja vetovoimaa. Ne ovat keskeinen osa kehitettäessä Tampereen seudusta suurta ja hyvinvoivaa eurooppalaista kaupunkiseutua.
Kokonaisuuksien hallinta on tärkeää.
Näsijärven kaupunkirantaa on kehitettävä yhtenä hankkeena, johon kuuluvat mm. Tampereen tunneli, asuinalueet, virkistysalueet ja Särkänniemi.
Keskusareenan yhteydessä on käynnistettävä alueen asuin- ja toimistotalot.
Ratikan yhteydessä on nopeasti kaavoitettava raiteiden varren asuin- ja yritysalueet sekä kaupungin raideliikenteen yhdistäminen lähijunasuunnitelmiin. Esimerkiksi raideleveys tulisi olla sama, että Kangasala-Tampere-Ylöjärvi –yhteys olisi suora, ilman vaihtopakkoa.
Jätevesijärjestelmiä suunniteltaessa on varmistettava, että ratkaisut kattavat seudun voimakkaan asukasmäärän kasvun pitkälle tulevaisuuteen.
Kuntaliitoskeskustelu hidastaa koko seudun kehitystä, pormestari on ollut asiassa aloitteellinen, seudullinen arvio pitää tehdä nopeasti.

Kasvavan Tampereen kulut eivät saa paisua
Kaupunkiseutu kasvaa tuhansien ihmisten vuosivauhdilla ja kaupunginvaltuuston on otettava vastuuta kaupungin tulevaisuuden rahoittamisesta.  Verotulojen kasvuun ei lähivuosina voida luottaa. Kuntatalouden budjetointia hoidetaan lisäämällä menoja pohtimatta toimintojen järkeistämistä. Tarvitaanko muuttuvassa yhteiskunnassa aina samanlaisia palveluja kuin ennen? Palveluverkon uudistaminen on tärkeää epävakaassa taloustilanteessa.

Sofia Vikman valittiin Suomen YK-liiton puheenjohtajaksi

- Tehtävä on mielenkiintoinen nyt, kun Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013-14, sanoo Sofia Vikman. -  Se edellyttää meiltä määrätietoista YK-politiikkaa, jossa keskitymme tärkeinä pitämiimme asioihin ja vahvuuksiimme. Rauhanturvaamisen lisäksi pidän tärkeänä erityisesti naisten aseman ja koulutukseen pääsyn edistämistä unohtamatta oikeusvaltion tukemista ja ilmastokysymyksiä. Tulevaisuudessa yhtenäisesti edustautuva EU voisi olla turvaneuvoston pysyvä jäsen.
Sofia Vikmania esitti puheenjohtajaksi Kansallinen sivistysliitto ry. Aikaisempi puheenjohtaja oli kansanedustaja Antti Kaikkonen. Kokous pidettiin Helsingissä 12.12.2011.
Suomen YK-liitto on vuonna 1954 perustettu kansalaisjärjestö, joka tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. Liitolla on 65 suomalaista jäsenjärjestöä.

Hyvä lähtee pienestä

- Auttaminen on yleensä pieniä tekoja. Kun pieniä tekoja alkaa olla paljon, muodostuu niistä isoja asioita, melkein ihan itsestään. Hyvä voi kiertää laajemmalle kuin osaa edes kuvitella, jonkun on vain laitettava se liikkeelle, sanoo Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtaja Maritta Grönroos kiittäessään Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestöä taululahjasta. Esa Riipan grafiikan vedos.
Tamperelaisen kokoomuksen lahjan "Hyvä kiertämään" -keräykseen vievät valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen ja kunnallisihteeri Miia-Hannele Vuori.
Kaupunkilähetys on kansainvälinen organisaatio, joka toimii ympäri maailmaa. Suomessa toiminta on keskittynyt Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle, Tampereella jo vuodesta 1881 tarjoamalla turvaa, huolenpitoa ja välittämistä ajan muutoksissa. Yhdistys toimii vanhustyön, kehitysvammaistyön sekä koulutus-, kehittämis- ja vapaaehtoistoiminnan alueilla.