Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry

Hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.04.2015

I LUKU

NIMI JA TARKOITUS

1 §

NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE

Yhdistyksen nimi on Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry.

 

Yhdistys kuuluu kunnallisjärjestönä Kansallinen Kokoomus r.p:een, jota sanotaan näissä säännöissä puolueeksi sekä Pirkanmaan Kokoomus ry:een, jota sanotaan näissä säännöissä piiriksi.

 

Yhdistyksen kotipaikka ja toiminta-alue on Tampere.

 

2 § TARKOITUS

Kunnallisjärjestön tarkoituksena on edustaa Kansallinen Kokoomus r.p:ta kotipaikkakunnallaan harjoitettavassa kunnallispoliittisessa toiminnassa, toimia yhteistyössä piirin, kokoomuslaisten

kunnanvaltuutettujen muodostaman valtuustoryhmän kanssa ja jäsentensä yhdyssiteenä sekä työskennellä seuraavien puolueen omaksumien aatteiden ja pyrkimysten toteuttamiseksi:

-Suomen itsenäisyyden turvaaminen ja kansojen välisen ymmärryksen lisääminen kansainvälistä oikeudenmukaisuutta sekä väkivallatonta vuorovaikutusta edistämällä,

– isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen ylläpitäminen ja vahvistaminen,

– yksilökeskeisyyteen perustuvan, ihmisen aineellisesti ja sosiaalisesti turvattuun elämään tähtäävän sekä jokaisen ihmisen henkisen kasvun ja persoonallisuuden laajentamisen oikeutta kunnioittavan yhteiskunnallisen vakaumuksen edistäminen,

– yksilöllisen mielipiteenilmaisun vapauteen, kansalaisten tasavertaiseen osallistumisoikeuteen, kansalaisten perusturvallisuuden takaamiseen ja yhteiskunnalliseen moniarvoisuuteen ja

suvaitsevaisuuteen perustuvan kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän kehittäminen,

– edellytysten luominen sellaiselle markkinatalouteen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle, joka edistää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ekologisesti kestävää kehitystä maailmassa.

 

3 §

TOIMINNAN LAATU

Pyrkimystensä toteuttamiseksi kunnallisjärjestö

1)huolehtii kunnallispoliittisesta toiminnasta toiminta-alueellaan

2)valmistelee ja hoitaa valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa

3)harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella kunnallisjärjestön tarkoitusperiä edistävää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa, suorittaa jäsenhankintaa jäsenjärjestöjensä tueksi

sekä järjestää kokouksia, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja juhlia

 

Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö

1) kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä

2) harjoittaa seuraavaa taloudellista toimintaa:

– omistaa, hallitsee ja vuokraa kiinteistöjä sekä osakkeita,

– järjestää keräyksiä ja arpajaisia,

– harjoittaa kustannus- ja sijoitustoimintaa,

– harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tavaroiden ja palvelusten myynti- ja vuokraustoimintaa

– harjoittaa ravitsemus- ja majoitusliiketoimintaa.

 

II LUKU

JÄSENET JA PÄÄTÖSVALTA

4 § JÄSENET

Varsinaiset jäsenet

Kunnallisjärjestön varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä puolueen rekisteröity paikallisyhdistys, jonka kotipaikka on sama kuin kunnallisjärjestön kotipaikka.

 

Jäseneksi pyrkivällä yhdistyksellä tulee olla puoluehallituksen vahvistamat säännöt ja sen on lähetettävä kirjallinen anomus kunnallisjärjestön hallitukselle, joka hyväksyy varsinaiset jäsenet.

 

Kunniapuheenjohtaja ja -jäsenet

 

Kunniapuheenjohtajaksi kunnallisjärjestön kokous voi kutsua kunnallisjärjestön toiminnassa erityisesti ansioituneen paikallisyhdistyksen jäsenen. Kunnallisjärjestöllä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.

 

Kunniajäseneksi kunnallisjärjestön kokous voi kutsua kunnallisjärjestön toiminnassa ansioituneen paikallisyhdistyksen jäsenen.

 

Kannattajajäsenet

Kannattajajäseneksi kunnallisjärjestön hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, säätiön ja luonnollisen henkilön.

 

5 §

JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jos varsinainen jäsen, kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja tai kannattajajäsen päättää erota kunnallisjärjestöstä, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnallisjärjestön hallitukselle tai sen

puheenjohtajalle tai ilmoitettava kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitukset jotka sille sinä kalenterivuotena kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.

 

Jos varsinainen jäsen ei suorita jäsenmaksuaan taikka on muuten jättänyt toteuttamatta ne velvoitukset, joihin se kunnallisjärjestöön liittyessään on sitoutunut, tai jos se on toiminut kunnallisjärjestöä vahingoittavalla tavalla, on kunnallisjärjestön hallituksella oikeus erottaa se.

 

Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa kunnallisjärjestön kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus kunnallisjärjestön hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos kunnallisjärjestön kokous kuultuaan kunnallisjärjestön hallitusta ja erotettua jäsentä sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti.

 

6 § JÄSENMAKSUT

Jokainen varsinainen ja kannattajajäsen suorittaa kunnallisjärjestölle jäsenmaksuna sen määrän, jonka kunnallisjärjestön syyskokous seuraavaa kalenterivuotta varten vahvistaa.

 

Mikäli puolueen varsinaisen jäsenen jäsenmaksu puolueelle tai piirille ei edeltäviltä toimintavuosilta ole maksettu kokonaan, ei jäsen voi käyttää äänivaltaansa millään puolueorganisaation tasolla.

 

7 § PÄÄTÖSVALTA

Ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisjärjestön kokous.

 

Toimeenpanovalta on kunnallisjärjestön hallituksella.

 

III LUKU

KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUS

 

8 §

KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUSTEN AJANKOHTA Varsinaiset kokoukset

Kunnallisjärjestön on pidettävä joka vuosi kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous huhtikuun ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä.

 

Ylimääräinen kokous

 

Ylimääräinen kunnallisjärjestön kokous pidetään, milloin kunnallisjärjestön kokous itse tai kunnallisjärjestön hallitus niin päättää tai milloin vähintään kolme (3) varsinaista jäsenyhdistystä tai vähintään 1/10 kunnallisjärjestön varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten kunnallisjärjestön hallitukselta pyytää.

 

Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

 

9 §

KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

 

Kunnallisjärjestön kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää kunnallisjärjestön hallitus. Kokouskutsu on julkaistava yhdistyksen toiminta-alueella ilmestyvässä sanomalehdessä ja lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen kunnallisjärjestön jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.

 

Kokouskutsu lähetetään jäsenen ilmoittamaan yhteystietoon.

 

10 §

KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Äänivalta

Kunnallisjärjestön kokouksiin on kullakin jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja henkilöjäsenmääränsä kutakin alkavaa 25 -lukua kohti.

 

Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen jäsenmaksunsa maksaneiden henkilöjäsenmäärän mukaan. Äänivaltaisen edustajan on esitettävä yhdistyksensä antama valtakirja tai oikeaksi todistettu pöytäkirjaote siitä kokouksesta, jossa hänelle on edustusoikeus annettu.

 

Edustusoikeus ja äänivalta kokouksessa on vain kokousta edeltäneiltä vuosilta

 

jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneilla kunnallisjärjestön jäsenjärjestön henkilöjäsenillä. Kokouksessa on kullakin edustajalla yksi (1) ääni.

 

Puhe- ja läsnäolo-oikeus

 

Puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa on lisäksi kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, kunnallisjärjestön hallituksen jäsenillä, piirihallituksen jäsenillä, kokoomuslaisilla kunnanvaltuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä, kunnallisjärjestön toimihenkilöillä, puoluesihteerillä tai hänen määräämällään Kansallinen Kokoomus r.p:n toimihenkilöillä, piirin toimihenkilöillä sekä lisäksi kevätkokouksessa edellisen vuoden hallituksella.

 

Kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

 

11 § PÄÄTÖKSENTEKO

 

Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

 

Päätökset tehdään vaaleissa ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessä enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita valitsematta olevien määrään nähden. Vaalissa on äänestettävä niin monta ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on suoritettava suljetuin lipuin, milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.

 

12 § ALOITEOIKEUS

 

Oikeus aloitteiden tekemiseen kunnallisjärjestön kokoukselle on kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksillä, kunnanvaltuutetuilla, piirihallituksella ja puoluehallituksella. Kunnallisjärjestön sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on jätettävä kunnallisjärjestön hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet on jätettävä kunnallisjärjestön hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kunnallisjärjestön hallitus esittää tehdyt aloitteet lausunnollaan varustettuina kunnallisjärjestön kokouksen käsiteltäväksi.

 

13 §

KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUSTEN ASIAT

 

Kevätkokous

 

Kevätkokouksessa

-valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat,

-todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,

-vahvistetaan kokouksen työjärjestys,

-asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat

-käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta

-käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös

-päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille

-käsitellään selonteko kokoomuslaisten kunnanvaltuutettujen toiminnasta edellisen

 

kevätkokouksen jälkeiseltä ajalta sekä selostus poliittisesta tilanteesta

-tarkistetaan kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma

-valitaan kunnallisjärjestön edustajat kokouksiin, joihin kunnallisjärjestöllä on oikeus nimetä edustajansa

-käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot sekä

-käsitellään muut hallituksen esiintuomat asiat

 

Syyskokous

 

Syyskokouksessa

-valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat

-todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus

-vahvistetaan kokouksen työjärjestys

-asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat

-käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma

-päätetään hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden ja matkakorvausten suuruudesta sekä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajien palkkioista

-määrätään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruus sekä kunnallisilta

luottamushenkilöiltä perittävän luottamushenkilömaksun suuruus ja käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio

-valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä mahdolliset varajäsenet.

-valitaan seuraavalle vuodelle yksi tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja tai kaksi toiminnantarkastajaa sekä näille varatoiminnantarkastajat.

-kuullaan poliittinen tilannekatsaus

-käsitellään selostus tärkeimmistä kunnallispoliittisista kysymyksistä, kuten kuntasuunnitelmasta ja kunnan talousarvioehdotuksesta

-käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot sekä

-käsitellään muut hallituksen esiintuomat asiat

 

 

 

Ylimääräinen kokous

 

Ylimääräisessä kunnallisjärjestön kokouksessa käsitellään asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu, sekä hallituksen esittämät kysymykset, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.

 

IV LUKU

KUNNALLISJÄRJESTÖN HALLITUS

 

14 §

HALLITUKSEN JÄSENET

 

Kunnallisjärjestön hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä 18 muuta jäsentä ja 0 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Sihteeri voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

 

Hallitus voi asettaa avukseen työvaliokunnan, neuvottelukuntia ja toimikuntia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.

 

15 §

HALLITUKSEN KOKOUKSET

 

Hallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

 

16 §

HALLITUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

 

Kokouskutsu on lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen hallituksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kiireellisiä poliittisia kysymyksiä käsittelemään voidaan hallitus kutsua koolle ilman määräaikaa.

 

Kokouskutsu lähetetään jäsenen ilmoittamaan yhteystietoon. Hallituksen kokous voidaan pitää myös tietoliikenneyhteyttä käyttäen.

 

17 § PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

 

18 §

PUHE- JA LÄSNÄOLO-OIKEUS

 

Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin henkilöille.

 

19 § PÄÄTÖKSENTEKO

 

Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

 

20 §

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

 

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:

1)johtaa kunnallisjärjestön toimintaa puoluehallituksen ja piirihallituksen ohjeiden sekä kunnallisjärjestön kokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita kunnallisjärjestön

toiminnan kehittämiseksi,

2)ohjata jäsenyhdistysten toimintaa sekä valvoa sääntöjen sekä kunnallisjärjestön kokousten päätösten noudattamista,

3)valmistella kunnallisjärjestön kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,

4)pitää yhteyttä kunnan kokoomuslaisiin luottamushenkilöihin, antaa heille lausuntoja kunnan päätöksentekoelimissä vireillä olevista kysymyksistä,

5)järjestää kunnallisjärjestön ja sen kotipaikkakunnan kokoomuslaisen kunnanvaltuustoryhmän yhteiskokouksia, milloin jompikumpi osapuolista tekee asiasta esityksen,

6)valmistella kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma ja sen tarkistukset,

7)valmistella ja ohjata valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa puoluehallituksen ja piirihallituksen ohjeiden mukaisesti

8)päättää varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta,

9)hyväksyä uudet jäsenet,

10)johtaa puolueen valistustyötä kunnassa järjestämällä kokouksia, juhlia ja kurssitoimintaa sekä

11)pitää jäsenluetteloa.

 

21 §

NIMEN KIRJOITTAMINEN

Kunnallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri sekä hallituksen määräämät toimihenkilöt, kaksi yhdessä.

 

22 §

TOIMINTA- JA TILIVUOSI

Kunnallisjärjestön toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

 

Hallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kunnallisjärjestön kevätkokousta ja ne on palautettava hallitukselle kaksi (2) viikkoa ennen kunnallisjärjestön kevätkokousta. Taloudenhoitajan ja puheenjohtajan sekä mahdollisten kunnallisjärjestön toimihenkilöiden tulee olla läsnä tilintarkastuksessa.

 

23 §

LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT

Yhdistyksen luottamustehtävissä tai toimihenkilöinä voi toimia vain puolueen varsinaisten jäsenyhdistysten henkilöjäseniä.

 

Yhdistyksen hallitus valitsee yhdistyksen toimihenkilöt neuvoteltuaan piirin toiminnanjohtajan kanssa.

 

Yhdistyksen toimihenkilöt toimivat yhteistyössä piiritoimiston ja piirin toiminnanjohtajan kanssa. Puheenjohtaja

Puheenjohtajan tehtävänä on

1) kutsua koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niissä puhetta,

2) valvoa, että kunnallisjärjestön toimintaa johdetaan sääntöjen ja puolueohjelmien mukaisesti ja puolueen sekä piirin ja kunnallisjärjestön päätösten mukaisesti,

3) tehdä aloitteita ja ehdotuksia kunnallisjärjestön toiminnan vilkastuttamiseksi ja toiminnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi,

4) pitää yhteyttä valtuustoryhmän johtoon, osallistua yhdessä valtuustoryhmän johdon kanssa kunnallispoliittisten kannanottojen valmisteluun,

5) pitää yhteyttä piirin toiminnanjohtajaan ja neuvotella hänen kanssaan kunnallisjärjestön

toiminnasta,

6) valvoa, että toimihenkilöt ja toimikunnat täyttävät tehtävänsä,

7) olla läsnä tilintarkastuksessa.

 

V LUKU

VAALIT JA POLIITTINEN TOIMINTA

 

24 §

VALTIOLLISET VAALIT

 

Ehdokkaiden asettelussa valtiollisten vaalien jäsenäänestykseen noudatetaan puolueen ja piirin sääntöjä sekä puolueen jäsenäänestyssääntöä.

 

Kunnallisjärjestö osallistuu vaaleihin yhteistyössä piirijärjestön kanssa.

 

25 § KUNNALLISVAALIT

 

Varsinainen tai ylimääräinen kunnallisjärjestön kokous päättää kuultuaan piirihallitusta kunnallisvaalien vaaliliitoista, nimeää kokoomuslaiset ehdokkaat sekä päättää ehdokaslistojen kokoonpanosta, sijoitusjärjestyksestä ja muista vaaleihin liittyvistä tärkeimmistä kysymyksistä puoluekokouksen tai puoluevaltuuston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

 

26 §

KUNNALLISJÄRJESTÖ JA VALTUUSTORYHMÄ

 

Kunnallisjärjestö tekee valtuustoryhmälle ehdotukset kunnallisiin luottamustehtäviin valittavista. Esityksessä on otettava huomioon puoluehallituksen hyväksymät periaatteet paikkajaosta.

 

Valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön neuvottelevana yhteistyöelimenä toimivat molempien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Yhteistyöelin valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Sihteerinä toimii kunnallisjärjestön sihteeri.

 

Yhteistyöelimen on

  • järjestettävä keskeisistä kunnallispoliittisista kysymyksistä kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän

yhteisiä neuvottelutilaisuuksia,

  • valmisteltava kunnallisjärjestön valtuustoryhmälle ja valtuustoryhmän kunnallisjärjestölle käsiteltäväksi esittämät asiat.

 

Valtuustoryhmän jäsenet ovat velvollisia osallistumaan kunnallisjärjestön kokouksiin ja raportoimaan kunnallispolitiikan tapahtumista.

 

Kunnallisjärjestö tekee kunnallispoliittisen ohjelman seuraavaa valtuustokautta varten yhteistyössä valtuustoryhmän kanssa ja hyväksyy sen kunnallisvaalivuonna.

 

VI LUKU

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

 

27 §

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA KUNNALLISJÄRJESTÖN PURKAMINEN

 

Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta voidaan ottaa esille kunnallisjärjestön kokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu, ja päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Sääntömuutokselle on saatava puoluehallituksen hyväksyminen. Sääntömuutos tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

Kunnallisjärjestön purkautuessa on sen jäljelle jääneet varat luovutettava jäsenyhdistyksille käytettäväksi puolueen tarkoitusperien toteuttamiseen.