Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry:n säännöt
Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry
SÄÄNNÖT
1 §
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE
Yhdistyksen nimi on Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan kunnallisjärjestöksi, kotipaikka ja toiminta-alue on Tampereen kaupunki.
Yhdistys kuuluu kunnallisjärjestönä Pirkanmaan Kokoomus ry:een, jota sanotaan näissä säännöissä piiriksi.
2 §
TARKOITUS
Kunnallisjärjestön tarkoituksena on edustaa Kansallinen Kokoomus r.p:ta, jota näissä säännöissä sanotaan puolueeksi, kotipaikkakunnallaan harjoitettavassa kunnallispoliittisessa toiminnassa, toimia yhteistyössä kokoomuslaisten kunnanvaltuutettujen muodostaman valtuustoryhmän kanssa ja jäsentensä yhdyssiteenä sekä työskennellä seuraavien puolueen omaksumien aatteiden ja pyrkimysten toteuttamiseksi:
· Suomen itsenäisyyden lujittaminen sekä yksityisen ihmisen vapauteen ja turvallisuuteen perustuvan kansanvaltaisen valtio- ja oikeusjärjestyksen turvaaminen ja kehittäminen,
· isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen sekä suomalaista yhteiskuntaa rakentavien arvojen kuten kristillisen vakaumuksen, yhteiskunnallisen vastuuntunnon ja terveen perhe-elämän ylläpitäminen ja vahvistaminen,
· kansallisen sivistyksen kehittäminen ja koulutuksen sekä kulttuurin tason jatkuva kohottaminen,
· markkinatalouteen ja yrittäjyyteen perustuvan taloudellisen toiminnan edistäminen ja kansainvälisen kilpailukykymme lisääminen,
· sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kohottaminen sekä ihmisen elinympäristöstä huolehtiminen,
· kansainväliseen yhteistoimintaan osallistuminen olojen kohentamiseksi ja rauhan säilyttämiseksi koko maailmassa.
3 §
TOIMINNAN LAATU
Pyrkimystensä toteuttamiseksi kunnallisjärjestö
1) huolehtii kunnallispoliittisesta toiminnasta toiminta-alueellaan
2) valmistelee ja hoitaa valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa
3) harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella kunnallisjärjestön tarkoitusperiä edistävää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa, suorittaa jäsenhankintaa sekä järjestää kokouksia, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja juhlia sekä
4) muodostaa erityisaloja varten rekisteröimättömiä kerhoja.
Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö
1) kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä
2) omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä osakkeita, harjoittaa ravintolaliikettä ja kioskikauppaa, elokuva- ja kustannustoimintaa ja muistoesineiden myyntiä sekä järjestää arpajaisia.
4 §
JÄSENET
Varsinaiset jäsenet
Kunnallisjärjestön varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä puolueen rekisteröity paikallisyhdistys, jonka kotipaikka on sama kuin kunnallisjärjestön kotipaikka.
Jäseneksi pyrkivällä yhdistyksellä tulee olla puoluehallituksen vahvistamat säännöt ja sen on lähetettävä kirjallinen anomus kunnallisjärjestön hallitukselle, joka hyväksyy varsinaiset jäsenet.
Kunniapuheenjohtaja ja -jäsenet
Kunniapuheenjohtajaksi kunnallisjärjestön kokous voi kutsua kunnallisjärjestön toiminnassa erityisesti ansioituneen paikallisyhdistyksen jäsenen. Kunnallisjärjestöllä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.
Kunniajäseneksi kunnallisjärjestön kokous voi kutsua kunnallisjärjestön toiminnassa ansioituneen paikallisyhdistyksen jäsenen.
Kannattajajäsenet
Kannattajajäseneksi kunnallisjärjestön hallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen tai luonnollisen henkilön.
Paikallisyhdistysten jäsenet
Paikallisyhdistyksen jäsen tai jäseneksi pyrkivä ei saa kuulua muuhun puolueeseen. Paikallisyhdistyksen jäsen saa kuulua varsinaisena jäsenenä ainoastaan yhteen puolueen jäsenyhdistykseen.
5 §
JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jos varsinainen jäsen, kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja tai kannattajajäsen päättää erota kunnallisjärjestöstä, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnallisjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitukset jotka sille sinä kalenterivuotena kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.
Jos varsinainen jäsen ei suorita jäsenmaksuaan taikka on muuten jättänyt toteuttamatta ne velvoitukset, joihin se kunnallisjärjestöön liittyessään on sitoutunut, tai jos se on toiminut kunnallisjärjestöä vahingoittavalla tavalla, on kunnallisjärjestön hallituksella oikeus erottaa se.
Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa kunnallisjärjestön kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus kunnallisjärjestön hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos kunnallisjärjestön kokous kuultuaan kunnallisjärjestön hallitusta ja erotettua jäsentä sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti.
6 §
JÄSENMAKSUT
Jokainen varsinainen ja kannattajajäsen suorittaa kunnallisjärjestölle jäsenmaksuna sen määrän, jonka kunnallisjärjestön syyskokous seuraavaa kalenterivuotta varten vahvistaa. Varsinaisen yhdistysjäsenen jäsenmaksu perustuu yhdistyksen henkilöjäsenten lukumäärään toimintavuoden ensimmäisenä päivänä.
Mikäli puolueen varsinaisen jäsenen jäsenmaksu puolueelle tai piirille ei edeltäviltä toimintavuosilta ole maksettu kokonaan, ei jäsen voi käyttää äänivaltaansa millään puolueorganisaation tasolla.
Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät suorita jäsenmaksua. Mikäli kunniapuheenjohtaja tai -jäsen on kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksen jäsen, jäsenyhdistyksen ei tarvitse maksaa hänestä jäsenmaksua kunnallisjärjestölle.
7 §
PÄÄTÖSVALTA
Ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisjärjestön kokous.
Toimeenpanovalta on kunnallisjärjestön hallituksella.
8 §
KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUSTEN AJANKOHTA
Varsinaiset kokoukset
Kunnallisjärjestön on pidettävä joka vuosi kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous huhtikuun ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen kunnallisjärjestön kokous pidetään, milloin kunnallisjärjestön kokous itse tai kunnallisjärjestön hallitus niin päättää tai milloin vähintään neljä (4) varsinaista jäsenyhdistystä tai vähintään 1/10 kunnallisjärjestön varsinaisista jäsenistä taikka 1/10 kunnallisjärjestön yhteenlasketusta suorasta ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenmäärästä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten kunnallisjärjestön hallitukselta pyytää.
Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.
9 §
KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN
Kunnallisjärjestön kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää kunnallisjärjestön hallitus. Kokouskutsu on julkaistava paikallisessa sanomalehdessä tai lähetettävä kirjallisesti kunnallisjärjestön jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.
10 §
KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUKSEN OSANOTTAJAT
Äänivalta
Kunnallisjärjestön kokouksiin on kullakin jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja henkilöjäsenmääränsä kutakin alkavaa 25 -lukua kohti.
Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen henkilöjäsenmäärän mukaan. Äänivaltaisen edustajan on esitettävä yhdistyksensä antama valtakirja tai oikeaksi todistettu pöytäkirjaote siitä kokouksesta, jossa hänelle on edustusoikeus annettu.
Edustusoikeus ja äänivalta kokouksessa on vain kokousta edeltäneiltä vuosilta jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneilla jäsenillä.
Kokouksessa on kullakin edustajalla yksi (1) ääni.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus
Puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa on lisäksi kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, kunnallisjärjestön hallituksen jäsenillä, piirihallituksen jäsenillä, kokoomuslaisilla kunnanvaltuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä, kunnallisjärjestön toimihenkilöillä, Kansallinen Kokoomus r.p:n toimihenkilöillä, piirin toimihenkilöillä sekä lisäksi kevätkokouksessa edellisen vuoden hallituksella.
Kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.
11 §
PÄÄTÖKSENTEKO
Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.
Päätökset tehdään vaaleissa ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessä enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita valitsematta olevien määrään nähden. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on suoritettava suljetuin lipuin, milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.
12 §
ALOITEOIKEUS
Oikeus aloitteiden tekemiseen kunnallisjärjestön kokoukselle on kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksillä, kunnanvaltuutetuilla, piirihallituksella ja puoluehallituksella. Kunnallisjärjestön sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on jätettävä kunnallisjärjestön hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet on jätettävä kunnallisjärjestön hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kunnallisjärjestön hallitus esittää tehdyt aloitteet lausunnollaan varustettuina kunnallisjärjestön kokouksen käsiteltäväksi.
13 §
KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUSTEN ASIAT
Kevätkokous
Kevätkokouksessa
· valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat,
· todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,
- vahvistetaan kokouksen työjärjestys,
· asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat
· käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta
· käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
· päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille
· käsitellään selonteko kokoomuslaisten kunnanvaltuutettujen toiminnasta edellisen kevätkokouksen jälkeiseltä ajalta sekä selostus poliittisesta tilanteesta
· tarkistetaan vaalikausittain kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma
· käsitellään vaalikausittain kunnallispoliittisen ohjelman toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma
· valitaan kunnallisjärjestön edustajat kokouksiin, joihin kunnallisjärjestöllä on oikeus nimetä edustajansa
· asetetaan vaalitoimikunta valmistelemaan henkilövalintoja yhdistyksen syyskokousta varten
· käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot sekä
· käsitellään muut hallituksen esiintuomat asiat
Syyskokous
Syyskokouksessa
· valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
· todetaan kokouksen osanottajat , laillisuus ja päätösvaltaisuus
- vahvistetaan kokouksen työjärjestys
· asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat
· käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
· päätetään hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden ja matkakorvausten suuruudesta sekä tilintarkastajien palkkioista
· määrätään varsinaisten ja kannattajajäsenten jäsenmaksujen suuruus sekä kunnallisilta luottamushenkilöiltä perittävän luottamushenkilömaksun suuruus ja käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio
· valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi (2) varapuheenjohtajaa ja muut hallituksen jäsenet
· valitaan seuraavalle vuodelle kaksi (2) tilintarkastajaa, joista toisen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (HTM) sekä näille varamiehet
· kuullaan poliittinen tilannekatsaus
· käsitellään selostus tärkeimmistä kunnallispoliittisista kysymyksistä, kuten kuntasuunnitelmasta ja kunnan talousarvioehdotuksesta
· käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot sekä
· käsitellään muut hallituksen esiintuomat asiat
Ylimääräinen kokous
Ylimääräisessä kunnallisjärjestön kokouksessa käsitellään asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu, sekä hallituksen esittämät kysymykset, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.
14 §
HALLITUKSEN JÄSENET
Kunnallisjärjestön hallitukseen kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, kaksi (2) varapuheenjohtajaa sekä enintään 18 muuta jäsentä. Hallitus valitsee taloudenhoitajan ja sihteerin, jotka voidaan ottaa myös hallituksen ulkopuolelta. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus voi asettaa avukseen työvaliokunnan, neuvottelukuntia ja toimikuntia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.
15 §
HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
16 §
HALLITUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN
Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti hallituksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kiireellisiä poliittisia kysymyksiä käsittelemään voidaan hallitus kutsua koolle ilman määräaikaa.
17 §
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla joko puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista mukaan luettuna.
18 §
PUHE- JA LÄSNÄOLO-OIKEUS
Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin henkilöille.
19 §
PÄÄTÖKSENTEKO
Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
20 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:
1) johtaa kunnallisjärjestön toimintaa puoluehallituksen ja piirihallituksen ohjeiden sekä kunnallisjärjestön kokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita kunnallisjärjestön toiminnan kehittämiseksi,
2) ohjata jäsenyhdistysten toimintaa sekä valvoa sääntöjen sekä kunnallisjärjestön kokousten päätösten noudattamista,
3) valmistella kunnallisjärjestön kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,
4) pitää yhteyttä kunnan kokoomuslaisiin luottamushenkilöihin, antaa heille lausuntoja kunnan päätöksentekoelimissä vireillä olevista kysymyksistä,
5) järjestää kunnallisjärjestön ja sen kotipaikkakunnan kokoomuslaisen kunnanvaltuustoryhmän yhteiskokouksia, milloin jompikumpi osapuolista tekee asiasta esityksen,
6) valmistella kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma ja sen tarkistukset,
7) valmistella ja ohjata valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa,
8) päättää varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta,
9) hyväksyä uudet jäsenet,
10) johtaa puolueen valistustyötä kunnassa järjestämällä kokouksia, juhlia ja kurssitoimintaa,
11) pitää jäsenluetteloa sekä
12) valita kunnallisjärjestön palkatut toimihenkilöt.
21 §
NIMEN KIRJOITTAMINEN
Kunnallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja sihteeri sekä hallituksen määräämät toimihenkilöt, kaksi yhdessä, juoksevissa asioissa sihteeri yksin.
22 §
TOIMINTA- JA TILIVUOSI
Kunnallisjärjestön toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
Hallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kunnallisjärjestön kevätkokousta ja ne on palautettava hallitukselle kaksi (2) viikkoa ennen kunnallisjärjestön kevätkokousta. Taloudenhoitajan ja puheenjohtajan tulee olla läsnä tilintarkastuksessa.
23 §
LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT
Luottamustehtäviin voidaan valita vain puolueen varsinaisten jäsenyhdistysten henkilöjäseniä.
Puheenjohtaja
Puheenjohtajan tehtävänä on
1) kutsua koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niissä puhetta,
2) valvoa, että kunnallisjärjestön toimintaa johdetaan sääntöjen ja puolueohjelmien mukaisesti ja puolueen sekä piirin ja kunnallisjärjestön päätösten mukaisesti,
3) tehdä aloitteita ja ehdotuksia kunnallisjärjestön toiminnan vilkastuttamiseksi ja toiminnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi,
4) pitää yhteyttä valtuustoryhmän johtoon ja osallistua yhdessä valtuustoryhmän johdon kanssa kunnallispoliittisten kannanottojen valmisteluun,
5) pitää yhteyttä piirin toiminnanjohtajaan ja neuvotella hänen kanssaan kunnallisjärjestön toiminnasta,
6) valvoa, että toimihenkilöt ja toimikunnat täyttävät tehtävänsä,
7) olla läsnä tilintarkastuksessa.
Sihteeri
Sihteerin tehtävänä on
1) yhteistoiminnassa puheenjohtajan kanssa valmistella hallituksen kokouksissa esille tulevat asiat,
2) panna täytäntöön hallituksen sekä sen ohjeiden mukaan kunnallisjärjestön kokousten päätökset,
3) pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksissa,
4) pitää toimintatilastoa,
5) laatia ehdotukset kunnallisjärjestön toimintakertomukseksi sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi,
6) tehdä määräaikaisilmoitukset sekä laatia tilastot piirille ja puolueelle,
7) hoitaa kunnallisjärjestön kirjeenvaihto ja laatia tarvittavat asiakirjat,
8) hoitaa kunnallisjärjestön rekisteriasiat, arkisto, jäsenkortisto ja käsikirjasto,
9) toimittaa lehdille uutisia kunnallisjärjestön toiminnasta,
10) pitää luetteloa yhteisöjen ja henkilöiden merkkipäivistä,
11) osallistua valtuustoryhmän kokouksissa käsiteltävien asioiden valmisteluun, hallituksen ja kokoomuslaisten kunnanvaltuutettujen muodostaman valtuustoryhmän niin päättäessä.
Taloudenhoitaja
Taloudenhoitajan tehtävänä on
1) periä jäsenmaksut ja huolehtia luottamushenkilömaksujen perimisestä,
2) huolehtia kunnallisjärjestön muiden saatavien perimisestä,
3) tallettaa kunnallisjärjestön varat ja hoitaa muuta omaisuutta,
4) suorittaa maksut,
5) huolehtia varojen hankkimista koskevien suunnitelmien toteuttamisesta,
6) hoitaa kunnallisjärjestön kirjanpito ja laatia tilinpäätös
7) laatia ehdotus seuraavan vuoden talousarvioksi hallituksen käsittelyä varten,
8) olla läsnä tilintarkastuksessa.
24 §
VALTIOLLISET VAALIT
Ehdokkaiden asettelussa valtiollisten vaalien jäsenäänestykseen noudatetaan puolueen ja piirin sääntöjä sekä puolueen jäsenäänestyssääntöä.
25 §
KUNNALLISVAALIT
Varsinainen tai ylimääräinen kunnallisjärjestön kokous päättää kuultuaan piirihallitusta kunnallisvaalien vaaliliitoista, nimeää kokoomuslaiset ehdokkaat sekä päättää ehdokaslistojen kokoonpanosta, sijoitusjärjestyksestä ja muista vaaleihin liittyvistä tärkeimmistä kysymyksistä puoluekokouksen tai puoluevaltuuston antamien suuntaviivojen mukaisesti.
Varsinainen tai ylimääräinen kunnallisjärjestön kokous päättää Kokoomuksen pormestariehdokkaasta. Ennen päätöstä kunnallisjärjestö kuulee valtuustoryhmää ja voi tarvittaessa järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen sekä selvittää kansalaisten käsityksiä mahdollisista pormestariehdokkaista.
26 §
KUNNALLISJÄRJESTÖ JA VALTUUSTORYHMÄ
Kunnallisjärjestö tekee valtuustoryhmälle ehdotukset kunnallisiin luottamustehtäviin valittavista
Valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön neuvottelevana yhteistyöelimenä toimivat molempien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Yhteistyöelin valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Yhteistyöelimen on
· laadittava valtuustokautta varten toimintasuunnitelmaehdotus, joka käsitellään valtuustoryhmän vaalivuonna pidettävää järjestäytymiskokousta seuraavassa kokouksessa yhdessä kunnallisjärjestön hallituksen kanssa,
· järjestettävä muista keskeisistä kunnallispoliittisista kysymyksistä kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän yhteisiä neuvottelutilaisuuksia,
· valmisteltava kunnallisjärjestön valtuustoryhmälle ja valtuustoryhmän kunnallisjärjestölle käsiteltäväksi esittämät asiat.
Valtuustoryhmä toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kunnallisjärjestölle sen toimintakertomuksen liitteeksi kirjallisen selvityksen edellisen vuoden toiminnastaan.
Valtuustoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan kunnallisjärjestön kokouksiin ja raportoimaan tarvittaessa kunnallispolitiikan tapahtumista.
Kunnallisjärjestö tekee kunnallispoliittisen ohjelman seuraavaa valtuustokautta varten yhteistyössä valtuustoryhmän kanssa ja hyväksyy sen kunnallisvaalivuonna.
27 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA KUNNALLISJÄRJESTÖN PURKAMINEN
Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta voidaan ottaa esille kunnallisjärjestön kokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu, ja päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Sääntömuutokselle on saatava puoluehallituksen hyväksyminen. Sääntömuutos tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.
Kunnallisjärjestön purkautuessa on sen jäljelle jääneet varat luovutettava jäsenyhdistyksille käytettäväksi puolueen tarkoitusperien toteuttamiseen.