Kansanedustaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Sofia Vikman esittää, että jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.
”Sitä tavoitellaan harrastustakuulla, jonka toteuttamisesta olemme lokakuussa jättäneet Tampereen kaupunginvaltuustolle aloitteen. Opetusministeriön työryhmä julkaisi lisäksi viime viikolla konkreettisia ehdotuksia lasten- ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi, joita on lähdettävä toteuttamaan myös Tampereella,” sanoo Vikman.
Vikmanin mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kokea onnistumisia ja liikunnan tai taiteen sekä yhdessä tekemisen riemua harrastuksen kautta.
”Harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja ja tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Harrastaminen on monella tapaa eduksi lapsen ja nuoren kehitykselle. Myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä oltaisiin pitkällä, jos jokaisella olisi työ- ja opiskelupolun lisäksi mahdollisuus mieluisaan harrastukseen,” sanoo Vikman.
Yhdenvertaiset harrastusmahdollisuudet eivät toteudu, jos harrastamisen hinta karkaa käsistä.
”Nuorisobarometrin mukaan joka kolmas lapsi on joutunut luopumaan harrastuksen aloittamisesta rahanpuutteen vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kokonaiskustannukset ovat jopa kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarvitsemme pikaisesti uusia toimia, jotta harrastamisen kustannuksia saadaan alennettua. Mahdollisuus harrastukseen ei saa olla perheen varallisuudesta kiinni,” kertoo Vikman.
Vikman pitää tärkeänä, että matalan kynnyksen harrastustoiminta on jokaisen saavutettavissa.
”Esimerkiksi koulujen tiloja ja välineitä voidaan käyttää nykyistä enemmän iltapäivisin sekä ohjattuun harrastustoimintaan että oppilaiden omatoimiseen harrastamiseen. Eri toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä voidaan tukea lasten ja nuorten monipuolista harrastamista,” sanoo Vikman.
Vikman kiittää tamperelaisia järjestöjä ja seuroja sekä niiden vapaaehtoisia tärkeästä työstä, joka mahdollistaa lasten ja nuorten harrastamisen ja pitää kustannuksia kurissa.
”Talkootyöhön osallistuminen on pidettävä houkuttelevana jatkossakin. Lisäksi turhan byrokratian karsiminen esimerkiksi tapahtumalupien ja avustushakujen osalta helpottaisi järjestö- ja seuratoimijoiden arkea”, päättää Vikman.