Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön strategia 2006-2012

Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön strategia 2006-2012

Tutustu Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön strategiaan vuosiksi 2006-2012. Strategia on tehty puolueen jäsenten muodostamien erillisten työryhmien tuloksena ja hyväksytty hallituksessa. Kokoomuksessa tavoitteet ja periaatteet ovat julkisesti esillä.

Tamperelainen Kokoomus 2012

Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry:n

strategia 2006 - 2012.

KTA:n hallitus 15.11.2005

Sisällysluettelo

1. Johdanto

2. Toimintaympäristön muutos

3. Visio ja tavoitteet

4. Toimenpiteet

4.1. Päätöksenteko

4.2. Viestintä ja markkinointi

4.3. Järjestötoiminta

4.4. Uudet jäsenet ja kannattajat

4.5. Varainhankinta

5. Yhteenveto

.

1. Johdanto

Kokoomus on ollut jo vuosikymmeniä keskeinen poliittinen voima tamperelaisessa kunnallispolitiikassa. Sotien jälkeen Kokoomus on yhdessä sosialidemokraattien kanssa muodostanut poliittisen yhteistyöenemmistön ytimen, aseveliakselin, joka joitakin lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta on johtanut kaupungin kehitystä. Toisinaan yhteistyössä on ollut muitakin ryhmiä mukana, lisäksi jo pitkään Kokoomus ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän, jossa vaihtelevasti on ollut mukana myös muita porvarillisiksi luonnehdittavia puolueita.

Kokoomuksen kannatus on vaihdellut eri vaaleissa ollen parhaimmillaan 33 %. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Kokoomuksen kannatus oli 28,3 %, joka valtuustopaikkoina tarkoittaa 20 paikkaa. Tällä hetkellä Kokoomus onkin valtuuston suurin puolue.

Kunnallispoliittinen päätöksenteko tapahtuu kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa sekä lauta- ja johtokunnissa. Kokoomuksen päätöksistä vastaa valtuustoryhmä sekä kunkin elimen kokoomuslaiset jäsenet. Kokoomuksen ohjelmallisesta linjasta ja esimerkiksi kunnallisvaalien valmistelusta ja ehdokasasettelusta vastaa Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry, joka on kokoomusyhdistysten paikallinen yhteenliittymä. Aluejärjestön jäseninä on 30 paikallisyhdistystä. Sääntöjensä mukaan Aluejärjestö mm.:

- valmistelee ja hoitaa valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa

- nimeää kokoomuslaiset ehdokkaat ja päättää ehdokaslistojen kokoonpanosta

- tekee kunnallispoliittisen ohjelman seuraavaa valtuustokautta varten yhteistyössä valtuustoryhmän kanssa ja hyväksyy sen kunnallisvaalivuonna

- tekee valtuustoryhmälle ehdotukset kunnallisiin luottamustehtäviin valittavista

- muodostaa erityisaloja varten rekisteröimättömiä kerhoja

Aluejärjestö siis edustaa puoluetta omalla toiminta-alueellaan, tässä tapauksessa Tampereella.

Useissa suurissa kaupungeissa Kokoomuksen asema on erittäin vahva. Näin myös Tampereella. Tarkasteltaessa Kokoomuksen kannatusta eräissä suurissa kaupungeissa, voidaan havaita, että Tampereella ei sittenkään ylletä aivan huippukannatukseen, vaan pikemminkin tavanomaiseen tasoon. Esimerkiksi Espoossa Kokoomuksen kannatus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli 38,4 %, Turussa 26,7 % ja Helsingissä 28,2 %. Kokoomuksen kannatus on Tampereellakin ollut joskus korkeampi. Yleisen yhteiskunnallisen kehityksen ja erityisesti Tampereen kehityksen voisi olettaa suosivan Kokoomusta. Näin ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti käynyt. Syitä on todennäköisesti useita, osa valtakunnan politiikkaan liittyviä, osa paikalliseen tilanteeseen liittyviä. Käsillä olevan strategian, Tamperelainen Kokoomus 2012, yhtenä keskeisenä lähtökohtana onkin ollut näkemys siitä, että systemaattisella, määrätietoisella ja uutta luovalla poliittisella toiminnalla on kannatusta ja myös vaikuttavuutta mahdollisuus nostaa merkittävästi. Se edellyttää vahvempaa ja näkemyksellisempää otetta politiikan sisältökysymyksissä, mutta myös ammattimaisempaa johtamista, viestintää ja toimijoiden osaamisen kehittämistä. Niin valtuustossa kuin järjestössäkin.

Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö valmisteli kuluvalle valtuuskaudelle kunnianhimoisen ohjelman, Paremmat palvelut – vähemmän veroja. Ohjelma antaa suuntaviivat valtuuskauden työskentelyyn. Käsillä oleva strategia tähtää pidemmälle, vuoteen 2012. Strategiassa arvioidaan toimintaympäristön kehittymistä, otetaan kantaa keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin sekä esitetään yleisen tason keinot, joiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa. Hallittaviksi kokonaisuuksiksi asiat kiteytyvät vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön hallitus päivittää strategiaa tarpeen mukaan.

.

2. Toimintaympäristön muutos

Yleisimmällä tasolla toimintaympäristön kehitystä luonnehtivat globalisaatio sekä siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Globalisaation etenemisen myötä ihmiset, organisaatiot, informaatio, pääoma ja erilaiset sisällöt (tekstit, kuvat, musiikki jne.) liikkuvat aikaisempaa enemmän ja helpommin kehittyvien liikenne- ja tietoliikenneverkkojen välityksellä. Kansallisvaltioiden rooli heikkenee vääjäämättä ja paikkojen (kaupungit, alueet) ja erityisesti niiden vetovoimaisuuden merkitys kasvaa kilpailtaessa toimintojen sijoittumisesta ja erilaisten pääoma- ja informaatiovirtojen ohjautumisesta.

Tietoyhteiskunnassa tiedon ja osaamisen merkitys kilpailutekijänä korostuu ja niiden uudet ilmentymät, innovaatiot, ovat kilpailun ohella talouskasvun moottoreita. Samanaikaisesti varsinkin länsimaissa, mutta myös Aasiassa, ihmiset vaurastuvat ja tavoittelevat yksilöllistä elämäntapaa. Ihmiset ikään kuin rakentavat identiteettiään jatkuvasti ja ovat halukkaita muuttamaan elämäntyylejään. Tämä ilmenee yleisenä yksilöllistymiskehityksenä sekä perinteisten yhteisöjen haurastumisena. Esimerkkinä yhteisöjen kohtaamasta muutoksesta on ydinperheen aseman heikkeneminen. Suomessa oli vuonna 1985 2,0 miljoonaa kotitaloutta, kun 2000 –luvun alussa niitä on 2,4 miljoonaa. Avioerot, uusperheet ja myös kasvava yksinasujien määrä ovat osa yhteiskunnan muutosta. Valinnat ovat usein yhä tietoisempia, vaikkapa yksinasujien osalta. Ihmisten elämänkaarien erilaistumiseen vaikuttavat myös esimerkiksi pätkätyöt, elinikäinen oppiminen ja tarve hankkia useampia ammatteja työuran aikana.

Ihmiset ilmentävät elämäntyyliään kulutuksella, asumisella ja mielipiteillään. Yksilöllistyminen näkyy vähäisempänä sitoutumisena puolueisiin sekä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ylipäätään. Pääsääntöisesti puolueiden jäsenmäärät ovat olleet pitkällä jänteellä laskussa. Myös kynnys vaihtaa puoluetta tai ehdokasta on alentunut. Politiikasta on tullut aikaisempaa henkilökeskeisempää ja osin pinnallisempaakin. Samanaikaisesti ihmiset ovat yhä kykenevämpiä seuraamaan asioita niin kasvavan koulutustason kuin monipuolisempien informaatiokanavienkin ansiosta. He ovat myös kiinnostuneita asioista sinänsä, mutta nykyiset vaikutuskanavat eivät enää ole riittäviä.

Suomessa on käynnissä vahva keskittymiskehitys kasvukeskuksiin. Osittain tämä johtuu tietoyhteiskunnan ja osaamispohjaisen talouden logiikasta, jossa korkeaa osaamista vaativat toiminnot keskittyvät alueille, joissa on monipuolinen ja kiinnostava asuin- ja elinympäristö sekä luovuutta edistävä toimintaympäristö yrityksille. Suomen

kaupungistumisaste on noin 62 %, kun se Pohjoismaissa on tyypillisesti lähellä 80 %:a. Suomessa on siis edelleen käynnissä myös tavanomainen kaupungistuminen. Syntyvän ja kasvavan Etelä-Suomen työssäkäyntialueen ohella kasvualueita ovat Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseudut, sekä muutamat matkailullisesti tärkeät alueet.

Tampereen kaupunkiseudun on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä 50 000:lla asukkaalla. Oleellista on havaita, että kysymyksessä on nettokasvu. Joka vuosi yli 10 000 ihmistä muuttaa kaupunkiseudulle lähes yhtä paljon pois. Tampereen rinnalla kaikki naapurikunnat kasvavat ja kaupunkiseudun sisäisessä muutossa Tampere menettää naapureille koulutettuja ja hyvin toimeentulevia lapsiperheitä, joiden keskeinen muuttomotiivi on naapurikuntien pientalotonttitarjonta. Juuri julkaistun kunnallisia palveluita koskenee tutkimuksen mukaan pientalotonttitarjonnan ohella Tampereen ongelmana on osallistumisen puute, sen sijaan kunnallisiin palveluihin ollaan tyytyväisiä. Kansallisesti Tampere onkin Suomen vetovoimaisin kaupunki.

Kuntataloudet ovat kaikkialla vaikeuksissa ja parhaillaan on käynnissä keskustelu kuntakentän rakenteellisesta uudistamisesta. Vaikka tutkimuksellista näyttöä kuntakoon ja kustannustehokkuuden välillä ei olekaan, kuntia ollaan jääräpäisesti yhdistämässä kansallisen hallinnoinnin hengessä. Uudistusmalleista Kokoomus ja SDP kannattavat ns. peruskuntamallia, joka rakentuisi työssäkäyntialueiden varaan. Tulevaisuudessa Tampereen kaupunkiseutu onkin ehkä yksi kunta.

Yllä kuvattu kehitys nostaa paikallisen poliittisen toiminnan näkökulmasta esiin useita haasteita ja kysymyksiä:

- Miten vahvistaa kansalaisten mielenkiintoa poliittista toimintaa ja osallistumista kohtaan?

- Miten kehittää jäsenyyttä löyhemmän sitoutumisen muotoja?

- Miten saada riittävää näkyvyyttä mediassa paikalliselle toiminnalle informaatiotulvan kasvaessa?

- Miten motivoida kyvykkäitä henkilöitä osallistumaan käytännön paikalliseen poliittiseen toimintaan?

- Miten onnistua hankkimaan luottamusta uusien asukkaiden silmissä?

Tiivistettynä koko strategian ydinkysymys on miten lisätä kannatusta ja vaikuttavuutta kuvatun kaltaisessa pyörteisessä toimintaympäristössä. Kannatuksen kehitys riippuu useista tekijöistä, joista vain osaan voidaan paikallisesti vaikuttaa. Selkeä lähtökohtamme on, että keskeisintä on toimia aktiivisesti ja pitää aloite itsellä. Parasta mitä paikallisesti voimme tehdä, on kehittää Tampereesta entistä parempaa asuin- ja elinympäristöä kansalaisille ja innovatiivista toimintaympäristöä yrityksille sekä onnistua kertomaan äänestäjille omat ansiomme tehdyssä työssä.

.

3. Visio ja tavoitteet

Kokoomuksen visio Tampereella on:

Tamperelainen kokoomus on kehittyvän Tampereen suurin puolue ja johtava poliittinen voima.

Politiikan sisällölliset tavoitteet asetetaan vaalikausittain kunnallispoliittisissa ohjelmissa. Keskeiset pitkän aikajänteen sisältölinjaukset voidaan kiteyttää alla oleviin toiminnallisiin arvoin, jotka ohjaavat kunnallispoliittista toimintaa Tampereella.

Hellä huolenpito tarkoittaa sitä, että jokaiselle tamperelaiselle tarjotaan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Se on esimerkiksi hoitoon pääsyä kohtuullisessa ajassa, turvallista lapsuutta, turvattua vanhuutta sekä nopeaa apua elämän ongelmatilanteissa. Huolenpito on myös kannustamista ottamaan itse vastuuta itsestään ja lähiympäristöstään tai lähiyhteisön toimintaedellytysten vahvistamista.

Asukaslähtöisyys muistuttaa siitä, että Tampereen kaupunki on olemassa Sinua, meitä, tamperelaisia varten. Asukaslähtöisyys on osallistumisen vahvistamista kaikessa kunnan toiminnassa, lähidemokratian lisäämistä ja sitä, että palveluissa huomio kiinnitetään palvelun saajan ja tarjoajan väliseen suhteeseen, ei hallinnon rakenteisiin. Palveluissa asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että pyritään tarjoamaan palveluita kunkin asukkaan tarpeiden mukaisesti.

Monimuotoisuutta tarvitaan palveluiden tuottamisessa, hoitomuodoissa, oppimismenetelmissä, asumisessa ja ylipäätään kaikessa kunnan toiminnassa. Kuten luonnossa biodiversiteetti lisää mahdollisuuksia uusien yhdistelmien syntymiselle kunnan toiminnassa monimuotoisuus edistää oppimista ja auttaa löytämään parhaita toimintatapoja sekä vastaamaan asukkaiden moninaisiin tarpeisiin.

Tarkka taloudenpito tarkoittaa sitä, että Tampereen kaupungin tulee kaikessa rahan käytössä suosia kustannustehokkaita, kokonaisedullisia ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja. Kaikki julkinen hallinnon raha on viime kädessä veronmaksajien rahaa ja on eettisesti oikein käyttää sitä säästäväisesti.

Tampereen menestyminen edellyttää jatkuvaa ja rohkeaa kehittämistä. Toimintaympäristön sekä asukkaiden ja yritysten tarpeiden muuttuessa yhä nopeammin kehittämisessä tarvitaan jokapäiväistä pienten askelten työtä sekä rohkeita uusia avauksia ja panostuksia lupaavimpiin mahdollisuuksiin.

Käsillä oleva strategia tähtää vuoteen 2012. Pyrkimyksemme on vahvistaa Tamperelaisen Kokoomuksen asemaa. Kannatukselliset tavoitteemme ovat:

• Kokoomuksen kannatus vuoden 2008 kunnallisvaaleissa > 30 %

• Kokoomuksen kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa vähintään 35 %

• Tampereella on Kokoomuslainen pormestari vuodesta 2007 alkaen

Poliittiset tavoitteet asetetaan vaalikausittain, mutta joidenkin keskeisten Tampereen kehityksen liittyvien asioiden osalta olemme asettaneet tavoitteita pidemmällä jänteellä.

Keskeiset kunnallispoliittiset tavoitteemme vuoteen 2012 ovat:

• Kaupungin kilpailutettujen ostojen osuus on kolminkertaistunut nykyisestä1

• Kaupungin omakotitonttitarjonta on viisinkertaistunut nykyisestä

• Perusopetuksen ryhmäkoko (1-9 lk) säilyy keskimäärin nykytasolla, eikä yli 25 oppilaan ryhmiä ole; tuntikehys on kasvanut 10 %

• Työpaikkojen määrällinen kasvu on koko jakson (2006-2012) keskimäärin suurempaa kuin asukasluvun kasvu keskimäärin

• Tampere on turvallisin suuri kaupunki; rikollisuus on 10 suurimman kaupungin alhaisin

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat suurten kaupunkien laadukkaimmat (asukastyytyväisyys, saavutettavuus, hoitojonot)

.

4. Toimenpiteet

Asetetut tavoitteet ovat erittäin haastavia ja edellyttävät onnistumista kaikilla poliittisen toiminnan osa-alueille, siis itse päätöksenteossa, viestinnässä ja markkinoinnissa, järjestötoiminnassa, kampanjoinnissa sekä uusien jäsenten ja kannattajien hankinnassa. Osaltaan mahdollisuuksia luodaan varainhankinnalla. Seuraavassa käsitellään kunkin toiminnan osa-alueen kehittämistä ja uudistamista.

.

4.1. Päätöksenteko

Poliittiset vaikuttaminen kiteytyy päätöksenteossa Tampereen kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa. Ohjenuorana on kunnallispoliittinen ohjelma, jonka osalta jatkossa toteutetaan Aluejärjestön ja valtuustoryhmän yhteinen vuosittainen seurantakokous. Kuluvalla valtuustokaudella Kokoomuksen ja RKP:n ryhmä toimii yhteistyössä SDP:n ja Vasemmistoliiton kanssa. Yhteistyön sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti määritelty, vaan se tapahtuu jatkuvin keskusteluin ja neuvotteluin. Jatkossa pyritään yhteistyökumppaneiden kanssa selkeisiin vaalikauden mittaisiin ”hallitusohjelmiin”. Kuluvan valtuustokauden suuret kysymykset, erityisesti kaupungin toimintamallin uudistus, etenevät kokoomusvetoisesti. Entistä proaktiivisempaa otetta on kuitenkin tavoiteltava sekä suhteessa virkamiesvalmisteluun että yhteistyökumppaneihin.

Aluejärjestön sääntöjen mukaan, samoin kun vakiintuneen käytännön mukaisesti, päätöksenteko kuuluu valituille luottamusmiehille. Aluejärjestö välittää jäsenistön mielipiteet päättäjille sekä osallistuu keskusteluun tiiviimmin periaatteellisten ja kauaskantoisten kysymysten osalta. Aluejärjestöllä on edustus valtuustoryhmässä, vuoden 2006 alusta selvitetään yhdessä kaupunginhallitusryhmän kanssa mahdollisuutta siihen, että aluejärjestön edustajalla (pj. tai vpj.) olisi jatkossa läsnäolo-oikeus myös kaupunginhallitusryhmän kokouksissa. Näin pyritään varmistamaan kokoomusjärjestön näkemysten parempi välittyminen päätöksentekoon.

1 Palveluiden tuottaja voi olla myös kaupunki itse, mutta kilpailun kautta, johon myös yritykset ovat voineet osallistua.

.

4.2. Viestintä ja markkinointi

Median merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuu. Asiat ikään kuin tapahtuvat mediassa. Kysymykset ja aiheet, jotka eivät saa näkyvyyttä, eivät myöskään kosketa suuria ihmisjoukkoja. Toisaalta välttämättömät suorat kontaktit tamperelaisiin vahvistuvat, kun samat asiat ovat esillä tapaamisissa ja mediassa ja Kokoomuksella on niihin selkeää sanottavaa.

Hyvä poliittinen toiminta ei siis riitä, vaan siitä on myös kerrottava aktiivisesti ja kiinnostavasti. Toisaalta myös saamattomuus ja pelkkä ”osallistuminen” toimintaan tulee aikaisempaa helpommin esiin. Passiivisuuskin on viestintää. Poliittinen johtajuus syntyy vahvasta toiminnasta ja aktiivisesta ja tavoitteellisesta viestinnästä. Käytännön kokemukset osoittavat selkeästi, että uudet näkemykset ja avaukset saavat tilaa paikallisessa mediassa, vanhan toistelu ja mitäänsanomattomuudet sen sijaan eivät – aivan oikeutetusti – ei saa näkyvyyttä.

Viestintää ja markkinointia kehitettäessä oleellista on kirkastaa kokonaisuus, johon kuuluvat viestien sisällön ohella kohderyhmät ja viestinnän kanavat. Sisältö syntyy rohkeista päätöksistä ja uutta luovista kannanotoista, oleellista on, että niistä kerrotaan entistä aktiivisemmin ja entistä kiinnostavammin. Viestinnän keskeiset kohderyhmät ovat:

Kokoomuslaiset

Aluejärjestö, aluejärjestön hallitus ja yhdistykset; kuntapäättäjät, virkamiehet, valtuutetut ja kaupunginhallitus; kansanedustajat; seniorit ja nuoret sekä rivijäsenet. Tässä ryhmässä on pääasiassa markkinointiviestinnän avainhenkilöt, viestin lähettäjät, mutta myöskin vastaanottajat. Heillä on suuri vastuu imagokysymyksissä, mutta myös tarvittava ammattitaito.

Kokoomusmieliset

Laiskat osallistujat, miettijät, arvioijat; kannattajia, äänestäjiä, oikeistolaisia mielipidejohtajia jayrittäjiä. Tämä ryhmä tarvitsee kosiskelua, positiivisten mielikuvien rakentamista, kannustusta lähteä mukaan.

Kaupunkilaiset

Kotikaupunkinsa asioista kiinnostuneet, Tampereelle muuttaneet ( tervetulopaketti), välinpitämättömät, väsähtäneet, osaansa tyytyväiset, muutosten vastustajat. Tieto kiinnostaa, kokoomuslaisuus pitää leipoa "rusinaksi pullaan". Yhteiskunnallinen vaikuttaminen poliittisen viestin takaa.

Kilpailijat

Muiden puolueiden jäsenet ja kannattajat, muut yhteiskunnalliset toimijat, vastustajat. Panoksia tuhlataan harkiten, mutta käännytystyö pitää olla mielessä sopivien tilanteiden avulla.

Markkinointiviestinnän tuloksellisuutta mitataan parhaiten vaaleissa. Gallupit tulevat ja menevät ja ovat usein ns. tilaustöitä. Mielikuva syntyy usein vaivihkaa ja sitä on useimmiten vaikea muuttaa. Palautetta pitää hankkia aktiivisesti viestintäkanavien

kautta. Asiat ovat miltä ne näyttävät. Jotta Kokoomuksen imagoa voidaan systemaattisesti kehittää paikallisella tasolla, on tiedettävä missä nyt ollaan ja mitä tavoitellaan. Siksi presidentinvaalien jälkeen toteutetaan erillinen imagotutkimus.

Keskeiset markkinoinnin ja viestinnän kanavat ovat tilaisuudet, media, itse tuotettu materiaali, maksettu mainonta sekä Internet. Tilaisuuksien osalta on oltava siellä missä ihmiset ovat, kynnys osallistua erillisiin poliittisiin tilaisuuksiin on nykyisin liian korkea. Siksi esimerkiksi Wahvojen Kokoomuskahvien idea on ollut, että sinne on helppo tulla ja helppo lähteä. Suunnitellun ja satunnaisen rajaa on tarkoituksellisesti hämärretty. Yleisesti suoria kohtaamisia tamperelaisten kanssa on edelleen vahvistettava.

Media määrittelee keskeisesti poliittisesta toiminnasta, puolueista ja päättäjistä syntyvää mielikuvaa. Hyvä mielikuva syntyy pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta toiminnasta, josta viestitään avoimesti. Päämäärätöntä toimintaa ei voida korjata millään viestinnällisillä operaatioilla. Itse tuotettu materiaali – Nyky-Tampere, ohjelmat, esitteet yms. – antavat mahdollisuuden itse määritellä sisältö, mutta entistä tärkeämpää on ammattimainen ote ja korkeatasoinen toimituksellinen osaaminen.

Internet on oma viestinnällinen kokonaisuutensa, jonka merkitys vain kasvaa. Nettiä voidaan käyttää palvelemaan kaikkia eri kohderyhmiä ja sen avulla on mahdollisuus rakentaa satunnaisen kannatuksen ja jäsenyyden välisiä eriasteisia henkisiä sidoksia. Keskeistä on jatkuva päivitys ja sisällön uudistaminen, sopiva viettelevyys sekä tekninen helppokäyttöisyys.

Eräs päivänpolitiikkaan liittyvä keskeinen ja usein hieman ongelmallinen viestinnällinen kysymys on valtuusto- ja kaupunginhallitusryhmien sekä Aluejärjestön välinen tiedonkulku. Järjestöaktiivit joutuvat usein vastaamaan kansalaisille tärkeisiin poliittisiin kysymyksiin ja siksi on tärkeää, että valtuustoryhmässä muotoutuvat kannat ovat riittävällä tasolla tiedossa järjestöaktiiveilla. Toisaalta keskeiset järjestössä kehitteillä olevat asiat pitäisi olla tiedossa valtuutetuilla. Tiedonkulkua vahvistetaan hyödyntämällä aktiivisemmin Aluejärjestön läsnäolo-oikeutta valtuustoryhmässä sekä lisäämällä Aluejärjestölle läsnäolo-oikeus kaupunginhallitusryhmään. Valtuutetuilla on jo Aluejärjestön sääntöjen nojalla läsnäolo-oikeus sen hallituksen kokouksissa. Yhdistykset voivat myös Aluejärjestön yleiskokouksessa valita valtuutettuja aikaisempaa enemmän Aluejärjestön hallitukseen. Nopeasti tarvittavan tiedon välittämiseksi hyödynnetään sähköpostia ja muita sähköisiä välineitä aktiivisemmin. Vastuu kehittämisestä on sekä valtuustoryhmällä että Aluejärjestön hallituksella. Uusien työryhmien sijaan tarvitaan aktiivisempaa yhteistyötä.

.

4.3. Järjestötoiminta

Ihmisten yleinen halukkuus sitoutua puolueiden jäsenyyteen heikkenee ja samalla se aiheuttaa ongelmia järjestötoiminnalle. Toisaalta ne, jotka ovat valmiita sitoutumaan, odottavat myös kiinnostavaa sisältöä toiminnalta. 10

Kokoomuslaisen järjestön perusyksikkö on paikallisyhdistys. Varsinkin suurimmissa kaupungeissa ne organisoituivat todellakin paikallisesti esimerkiksi kaupunginosittain. Tämä organisoitumisperiaate ei enää yksiselitteisesti toimi, koska osa ihmisistä ei identifioi itseään paikkaan ja koska monilla alueilla on aktiivisia seuroja ja yhdistyksiä, jotka hoitavat paikallisia kysymyksiä, lisäksi konkreettisissa tiettyä aluetta koskevissa (ongelma)kysymyksissä vaikutetaan suoraan ao. päättäjiin.

Yhä useammin ihmiset ovat kiinnostuneita tietyistä teemoista, ja siksi viime vuosina onkin perustettu erilaisia klubeja ja teemayhdistyksiä. Yhtä oikeaa tapaa ei kuitenkaan ole, vaan on tarjottava vaihtoehtoja. Monimuotoisuus turvaa tässäkin asiassa riittävän sopeutumis- ja uudistumiskyvyn.

Järjestötoiminnan kiinnostavuutta voidaan vahvistaa lisäämällä yhteisen ja sinänsä tärkeän sosiaalisen toiminnan osuutta, esimerkkeinä vaikkapa teatteri- ja konserttimatkat. Osalla jäsenistä yhdistykset ovatkin tärkeitä sosiaalisten suhteiden kannalta, ja sitä mahdollisuutta on arvostettava. Pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin yhteiskunnallisesta toiminnasta, eikä esimerkiksi kulttuuri- ja muiden vapaa-ajan yhdistysten tai erilaisten yhteiskunnallisten palveluyhdistysten (leijonat, rotarit yms.) kanssa kannattakaan pyrkiä kilpailemaan.

Viime kädessä itse asian pitää olla kiinnostavaa. Poliittinen vaikutusmahdollisuus on tärkein tuotteemme. Niinpä paikallisyhdistyksiä pyritäänkin ottamaan tulevaisuudessa entistä enemmän mukaan itse politiikan sisältökysymyksiin esimerkiksi kysymällä yhdistysten kantoja ajankohtaisiin merkittäviin asioihin. Lisäksi kannustetaan valtuutettuja ottamaan itselleen avustajia / sparraajia esimerkiksi järjestöaktiiveista, opiskelijajäsenistä jne. Tärkeintä on siis itse politiikka; innostavat tapahtumat, ystävyssuhteet, hyödylliset tuttavuudet ja mahdollisuus tavata julkkiksia ovat siihen hyviä lisiä.

Puolue, piirijärjestö ja Aluejärjestö voivat tukea yhdistyksiä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia, koulutusta sekä organisoimalla vaikkapa klubeja. Jatkossa voi myös olla hyödyllistä lakkauttaa toimimattomia yhdistyksiä ja rakentaa suurempia kokonaisuuksia. Lakkautukset ovat aina itsenäisten yhdistysten omia päätöksiä. Toimintaansa aktivoimaan pyrkiviä yhdistyksiä tuetaan tarvittaessa erillistoimenpitein. Aluejärjestö tuottaa myös kehittämistyökaluja yhdistysten käyttöön, tästä esimerkkinä hiljattain valmistutut kyselypohja nykyisen toiminnan arvioimiseksi.

Toimintaa kehitettäessä on huomattava, että yhteiskunnallinen keskustelu on laajempi asia kuin päivänpoliittisten asioiden käsittely. Keskustelun syventämiseksi onkin hyödyllistä kehittää yhteistyötä esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja ammattiyhdistysten kanssa. Yhteiset tapahtumat myös muiden puolueiden kanssa saattaa osaltaan lisätä kansalaisten mielenkiintoa. Tärkeää on tarkastella mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti niin Aluejärjestössä kuin yhdistyksissäkin.

.

4.4. Uudet jäsenet ja kannattajat

Poliittiset puolueet ja ryhmät tavoittelevat lähtökohtaisesti valtaa, jotta voisivat edistää kannattajiensa tavoitteita ja etua. Puolueiden keskeisiä vallankäytön areenoita ovat eduskunta valtakunnan tasolla ja kunnanvaltuustot paikallistasolla. Menestymien vaaleissa edellyttää äänestäjiä kiinnostavia ehdokkaita, kiinnostavia tavoitteita, uskottavuutta sekä ammattimaista kampanjointia. Ennen kaikkea tarvitaan siis kannattajia. Puolueet tarvitsevat myös jäseniä. Jäsenistöstä kasvaa päättäjiä valtuustoihin ja lautakuntiin, mutta jäsenistöä tarvitaan myös kampanjointiin ja jokapäiväiseen poliittiseen työhän.

Ihmisten halukkuus yksilöllistyvien elämäntyylien aikana sitoutua puolueiden jäsenyyteen on vähenemässä. Siksi onkin oleellista kysyä mihin voimavarat tulee suunnata: kannattajien vain jäsenten hankintaan? Kysymys ei ole yksiselitteisesti joko tai, mutta viime kädessä kannatus on ratkaisevaa. On myös tunnistettava erilaisia sitoutumisen asteita. Toisessa ääripäässä on jäsenyys ja jopa aktiivisuus toiminnassa, toisessa ääripäässä liikkuvan äänestäjän ääni häntä kiinnostavalle ehdokkaalle.

Tamperelainen Kokoomus ryhtyy kehittämään eri asteisia mahdollisuuksia olla mukana toiminnassa. Näitä asteita ovat esimerkiksi sähköpostilistalla oleminen, jolloin kansalaisen luvalla hänelle saa lähettää määrävälein informaatiota tehdyistä päätöksistä, osallistuminen klubitoimintaan, josta esimerkkinä on nuorille suunnattu Menestyvä Tampere –ohjelma, rekisteröityminen kannattajaksi kuten presidentinvaaleissa on voinut tehdä sekä lopulta jäsenyys puolueessa, joka voi toteutua perinteisen yhdistysmuodon kautta tai sitten suorana henkilöjäsenyytenä. Jatkossa selvitetään mahdollisuus liittyä henkilöjäseneksi Aluejärjestöön, nyt säännöt estävät sen. Yhdistyksiin tai myöhemmin mahdollisesti Aluejärjestöön liittyville henkilöille nimetään jatkossa erillinen kummi, jonka tehtävänä on johdatella uusi jäsen kokoomustoiminnan piiriin.

Tampereelle muuttaa vuosittain reilut 10 000 ihmistä, joista valtaosa on äänestysikäisiä. Muuttajista merkittävä osa on opiskelijoita. Oleellista on, kuka ja miten ottaa ensimmäisen poliittisen kontaktin uusiin asukkaisiin. Uusille tamperelaisille kehitetään ”tervetuliaispaketti” yhteistyössä Aluejärjestön ja paikallisyhdistysten kesken. Paketti voi olla esimerkiksi sopiva koko perheen tapahtuma alueella tai saunailta kiinnostavine poliittisine alustajineen opiskelijoille.

Perinteisesti Kokoomusnuorten toiminta on ollut Tampereella aktiivista. Tosin siirryttäessä ”vapaa-ajan vietosta” kohti syvällisempää yhteiskunnallista keskustelua osallistuminen vähenee. Opiskelijatoiminta on ollut vahvinta Tampereen yliopistolla, sen sijaan Tampereen teknillisillä yliopistolla, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa aktiivisuus on ollut satunnaisempaa. Uusiin kannattajiin ja mahdollisiin uusiin jäseniin luontevaa kontaktipintaa on mahdollista saada nimenomaan oppilaitoksissa. Vuoden 2006 aikana rakennetaan yhteistyössä Kokoomusnuorten, Tuhatkunnan ja oppilaitoksissa toimivien aktiivien kanssa uusi toimintamalli opiskelijatoiminnan vahvistamiseksi.

Nuorten, opiskelijoiden ja Tampereelle muuttavien ohella mahdollisuuksia kannatuksen ja jopa jäsenmäärän kasvuun on senioriväestön keskuudessa. Suomalaiset elävät yhä pidempään yhä hyväkuntoisempina. Monilla työelämästä pois jäävillä on aikaa ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaa, lisäksi monilla heistä on syvällistä osaamista, kokemusta ja laajat kontaktiverkostot. Vuoden 2006 aikana laaditaankin erillinen suunnitelma senioritoiminnan kehittämistä yhteistyössä erilaisten seniorijärjestöjen kanssa.

.

4.5. Varainhankinta

Aluejärjestön talous on onnistuttu pitkäjänteisellä otteella kääntämään 1990 –luvun alun velkaantumisesta nykyiseen velattomaan ja vakaaseen talouteen. Keskeisiä tulonlähteitä ovat olleet ja ovat edelleenkin luottamiespalkkiot (ns. puoluevero), talousseminaarit, taidemyynti sekä eräät muut vähäisemmät tulonlähteet. Merkittävä tulonlähde on myös Nyky-Tampereen ilmoitusmyynti, mutta pääosin tulot menevät lehden tekoon. Lehden tehtävänä ei ensisijaisesti olekaan varainhankinta, vaan viestintä, ja sisältöä pyritään kehittämään entistä kiinnostavammaksi.

Yritykset ja yhteisöt suhtautuvat yhä varauksellisemmin puolueiden tukemiseen, mikä on otettava vakavasti huomioon. Lähtökohtaisesti on jatkettava valitulla läpinäkyvyyttä korostavalla linjalla, jossa toimintaa tukevat tahot saavat selvää vastinetta panostukselleen. Esimerkiksi lehden ilmoitustilan, taiteen tai tasokkaan seminaarin myynti ovat hyviä esimerkkejä varainhankinnan muodoista. Myös suoria lahjoituksia otetaan vastaan kokoomuslaisten arvojen ja toiminnan edistämistä varten.

Vuoden 2004 kunnallisvaaleihin Aluejärjestö pystyi käyttämään noin 100 000 euroa, mitä on pidettävä täysin riittävänä tasona. Varainhankinnassa jatketaan nykyistä vakaata linjaa, joka mahdollistaa jatkossakin samaa suuruusluokkaa olevien kampanjoiden toteuttamisen. Lähivuosina on kiinnitettävä huomiota myös uusien vastuuhenkilöiden kasvattamiseen. Viime vuodet on toimittu muutamien ahkerien ja osaavien henkilöiden varassa, mutta työkuormaa on tarpeen jakaa vähän laajemmalle.

.

5. Yhteenveto

Kokoomus on vuosikymmeniä ollut keskeinen poliittinen voima ja toimija Tampereella. Olemme olleet rakentamassa Tampereesta Suomen vetovoimaisinta kaupunkia. Kannatuksemme on hyvä, mutta se voisi olla korkeampikin, samoin vaikuttavuutemme voisi olla vieläkin suurempi.

Yhteiskunnallinen muutos etenee globalisaation, tietoyhteiskunnan ja postmodernin suuntaan. Toisaalta muutos suosii Kokoomusta, toisaalta kasvava yksilöllistyminen ja jatkuvasti rakentuvat ja muuttavat elämäntyylit vaikeuttavat ihmisten sitouttamista yhteen puolueeseen ja arvomaailmaan.

Käsillä oleva strategia, Tamperelainen Kokoomus 2012, tähtää Kokoomuksen kannatuksen ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Visiomme on: 13

Tamperelainen kokoomus on kehittyvän Tampereen suurin puolue ja johtava poliittinen voima.

Keskeiset kannatukselliset tavoitteemme ovat:

• Kokoomuksen kannatus vuoden 2008 kunnallisvaaleissa > 30 %

• Kokoomuksen kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa vähintään 35 %

• Tampereella on Kokoomuslainen pormestari vuodesta 2007 alkaen

Poliittiset tavoitteet asetetaan vaalikausittain, mutta joidenkin keskeisten Tampereen kehityksen liittyvien asioiden osalta olemme asettaneet tavoitteita pidemmällä jänteellä.

Keskeiset poliittiset tavoitteemme vuoteen 2012 ovat:

• Kaupungin kilpailutettujen ostojen osuus on kolminkertaistunut nykyisestä2

• Kaupungin omakotitonttitarjonta on viisinkertaistunut nykyisestä

• Perusopetuksen ryhmäkoko (1-9 lk) säilyy keskimäärin nykytasolla, eikä yli 25 oppilaan ryhmiä ole; tuntikehys on kasvanut 10 %

• Työpaikkojen määrällinen kasvu on koko jakson (2006-2012) keskimäärin suurempaa kuin asukasluvun kasvu keskimäärin

• Tampere on turvallisin suuri kaupunki; rikollisuus on 10 suurimman kaupungin alhaisin

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat suurten kaupunkien laadukkaimmat (asukastyytyväisyys, saavutettavuus, hoitojonot)

Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään parantamalle ja kehittämällä toimintaa kaikilla osa-alueilla eli itse päätöksenteossa, viestinnässä ja markkinoinnissa, järjestötoiminnassa ja varainhankinassa.

Lähtökohtamme on, että tärkeintä poliittisen toiminnan sisältö, Tampereen kehittäminen. Median rooli yhteiskunnassa on kasvava ja asiat ikään kuin tapahtuvat mediassa, siksi pyrimme entistä aktiivisempaan ja avoimempaan viestintää, jossa tärkeätä on myös suorien kansalaiskontaktien lisääminen.

Järjestötoiminnassa lähivuosien painopiste on nuorten ja opiskelijoiden, seniorien sekä Tampereella muuttaneiden aikaisempaa parempi huomioiminen. Yhteistyötä eri puolue- ja kansalaisjärjestöjen kanssa lisätään. Jäsenyyden ohella kehitetään erilaisia löyhemmän sitoutumisen muotoja hyödyntäen varsinkin Internetiä.

Poliittisen toiminnan päämääränä on vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tärkeintä on poliittisen toiminnan sisältö, mutta myös toiminnan sosiaalisia ulottuvaisuuksia edistetään.

2 Palveluiden tuottaja voi olla myös kaupunki itse, mutta kilpailun kautta, johon myös yritykset ovat voineet osallistua.