Ryhmäpuheenvuoro kaupungin strategiasta sekä talousarviosta 2022

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro, jonka valtuustoryhmän puheenjohtaja Kalervo Kummola esitti valtuuston kokouksessa 15.11.2021.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Käsittelemme tänään poikkeuksellisesti sekä kaupunkistrategiaa vuoteen 2030, että vuoden 2022 talousarvioesitystä samanaikaisesti. Tässä on paljon muutakin poikkeuksellista, sillä sote-menot ovat viimeisen kerran mukana budjetissamme ja ensi vuonna käsittelemme euromäärältään lähes puolta pienempää budjettia. Lisäksi poikkeuksellista on se, että vaalien siirtämisen johdosta strategian suuntaviivat on luonut edellinen kaupunginhallitus ja talousarviokehys on myös edellisen kaupunginhallituksen hyväksymä, joten pormestari ja uusi kaupunginhallitus joutuivat hyppäämään ns. liikkuvaan junaan. Näin ollen lautakuntien ja konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmatkin hyväksytään vasta ensi vuoden helmikuussa, mitä pidän kyllä valitettavana.

Strategiasta toteaisin vain, että vuosien 2022–2025 tavoitteet pohjautuvat pitkälti kesällä laadittuun pormestariohjelmaan ja mainitsen siitä vain neljä painopistettä: Yhdenvertaiset yksilöt, Tekevät Yhteisöt Hiilineutraalit teot sekä Tulevaisuuden edelläkävijyys.

Ensi vuoden talousarvion loppusumma on 2,174 miljardia. Tulojen ja Vesilaitoksen ylijäämän jälkeen tulos jää 26 miljoonaa euroa miinukselle. Toisaalta, jos laskemme konserniyhtiöiden nettotuloksen mukaan, on konsernitulos tasan plus miinus nolla. Tulos sisältää myös omaisuuden myyntejä 68 miljoonan euron edestä. Kaupunki ottaa ensi vuoden aikana 115 miljoonaa uutta velkaa. Emon velka tulee vuoden lopussa olemaan 1078 miljoonaa euroa ja sen kasvuvauhti on ollut viime vuosina vähän liiankin raju. Vuonna 2010 velka oli 1464 euroa per asukas, vuonna 2016 se oli 2139 euroa per asukas ja ensi vuoden lopussa 4363 asukasta kohden. Samaan aikaan kaupungin väkiluku on kasvanut yli 30 tuhannella asukkaalla, mikä on vaatinut myös valtavasti investointeja. Ryhmämme pitää kuitenkin 4,5 prosentin nettomenojen kasvua liian voimakkaana ja ensi vuonna onkin ryhdyttävä katsomaan säästökohteita.

Investoinnit ovat ensi vuonna 235 miljoonaa euroa. Ne ovat olleet samalla tasolla useamman vuoden. Vuoden 2023 investoinnit ovat jo pitkälle päätetty, mutta sen jälkeen, kun sote on siirtynyt uudelle hyvinvointialueelle, on meidän ryhdyttävä puntaroimaan investointeja hyvinkin tarkasti ja miettimään, voitaisiinko esimerkiksi päiväkoteja rakentaa edullisemmin standardimallien mukaisesti laadun kuitenkaan kärsimättä.

Investointiosan suurimmat menoerät ovat ensi vuonna Etelä-Hervannan koulu, Sammon koulu ja päiväkoti, Pyynikintie 2n eli vanhan Tekun peruskorjaus ja Tammela stadion. Nämä kaikki ovat vuositasolla yli 10 miljoonaa euroa.

Talousarviokirjassa on otsikon ”Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteuttavat kohteet” alla myös huolestuttavan monta kohdetta. Näin on esitetty toteutettavan todella suurista kohteista, kuten esimerkiksi Peltolammin sekä Hiedanrannan hyvinvointikeskukset. Kaupunginhallituksen tuleekin pohtia huolellisesti, onko tämä vai omaan taseeseen tuleva investointi pitkässä juoksussa veronmaksajille edullisempi. Uskon, että kohteet, joilla on tulevaisuuden käyttösuunnitelmat selvillä pitkälle yli miespolven, minä pidetään 25 vuotta, kannattaa kohde varmaan tehdä omaan taseeseen, mutta jos kohteen tulevaisuus on pitkällä tähtäimellä hämärä, voidaan se toteuttaa muullakin vaihtoehdolla. 

Ryhmien välisissä neuvotteluissa huomioitiin talouden haastava tilanne ja näin ollen niissä päädyttiin varsin maltillisiin lisäyksiin. Neuvottelut käytiin koalition sisällä, loppuvaiheessa budjettisopuun tuli mukaan myös Vasemmistoliitto. Sen sijaan Perussuomalaisilla oli niin monta poikkeavaa esitystä, joten he ovat ainoana ryhmänä budjettisovun ulkopuolella.

Neuvotteluissa lisättiin pieniä menolisäyksiä lähinnä sote-puolelle, kuten lasten- ja nuorten terapiatakuun Tampereen malli, ehkäisevä päihdetyö sekä lääkkeetön päihdehoito, lukiopaikkojen kasvattaminen, ikäihmisten kuntoa edistävä allasjumppa sekä hoitajamitoituksen vaatimat palkkarahat. On sovittu myös, että pienempien sote-palvelutuottajien toimintaedellytykset turvataan kohti hyvinvointialuetta. Pelkäämme kuitenkin, että hoitajille varatut rahat eivät riitä ja olemme todella huolissamme suorastaan huutavasta hoitajapulasta. Maan hallituksen olisikin syytä pohtia mitoituksen ajoitusta uudelleen ja järjestää koulutus ja säädökset ensin mitoitusta vastaavalle tasolle.

Neuvotteluissa on sovittu myös Pohjois-Hervannan koulun (ent. Ahvenisjärvi) uusimisesta uudisrakennuksena peruskorjauksen sijaan ja Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistamisesta. Verbaalisissa lisäyksissä selvitetään ensi vuoden aikana mm. pormestariohjelmassa sovittu Teiskon alueen tasataksa. Jokavuotiset keskustelunaiheet Punaisten muistomerkistä ja toisaalta Lotta Svärd-patsaasta nytkähtävät myös suunnitteluvaiheeseen siten, että ne toteutettaisiin sitten seuraavana vuotena.

Kokoomuksen ja RKPn valtuustoryhmä näkee kaiken kaikkiaan Tampereen ja sen seudun tulevaisuuden valoisana Valtakunnan selkeänä kakkoskeskuksena, mitä vielä korostaa upeat, uudet ja uljaat hankkeet, kuten Areena ja Ratikka. Positiivista on se, että veroprosentti pysyy entisellään ja työttömyysluvut ovat laskeneet merkittävästi. Haasteena onkin monilla aloilla jo työvoimapula ja meidän pitääkin omilla toimillamme myös tässä auttaa yrityksiä mahdollisuuksiemme mukaan.

Muina haasteina näemme Tampereen saavuttavuuden, erityisesti Finnairin asenne huolestuttaa meitä, muita suuria haasteita on jo edellä mainittujen hoitajapulan, korkeiden investointimenojen ja sitä kautta velkaantumisen, lukiopaikkojen vähyyden, joiden reilun lisäyksen näemmekin välttämättömänä, lisääntyneen huumeiden käytön, nuorten pahoinvoinnin, omaishoitajien jaksamisen sekä pulan pientalotonteista. Siksi onkin tärkeää ryhtyä toteuttamaan Pormestariohjelmassa mainittua uutta pientaloaluetta Nurmi-Sorilaan ja muutkin ohjelmassa mainitut asunto- ja maapoliittiset ohjelmat.

Lopuksi, kun kiitän budjetin laatijoita, esitän muutamia toiveita seuraavalle vuodelle. Budjetissa saisi olla hieman enemmän numeraalista tietoa. Esimerkkinä Sivistys- ja Kulttuurilautakunta.

Vuoden 2020 budjetissa oli vielä osastojen, kuten Perusopetus tai Liikunta ja Nuorison kohdalla tulot, menot sekä toimintakate, nyt siellä sanotaan vain toimintakate. Suurista eroista edelliseen vuoteen nähden kaipaisi myös enemmän verbaalista selvitystä. Omistajaohjauksen kohdalla ei näy myöskään kaikista yhtiöistä lukuja eikä sieltä löydy konserniyhtiöiden kokonaisvelkaa, mikä huitelee yhtä miljardia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Näillä sanoilla ja yhteisesti sovituilla verbaalisilla lisäyksillä, jotka pormestari tulee esittämään, Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä on valmis hyväksymään vuoden 2022 talousarvion.”