Tampereen väestö on muutoksessa

Julkaistu Aamulehdessä 13.2.2017

 

Kokoomuslaisten Timo P. Niemisen ja Anna-Kaisa Ikosen johdolla Tampere on viime vuosina nostettu sarjaan, jossa emme ole vain maakuntakeskus vaan Helsinkiin rinnastettavissa oleva keskittymä. Seuraavien vuosien aikana ratkaistaan Tampereen tulevaisuus. Väestön keskittyessä kaupunkeihin tulemme näkemään, onko Tampere suomalaisten ykkösvalinta vai taannummeko takaisin maakuntasarjaan.

Suomen suuret kaupungit ovat kasvaneet vauhdilla. Tampereen väkiluku on vuodesta 1990 noussut 56 000 asukkaalla. Ympäristökunnat ovat kasvaneet samaa tahtia. Tampereen seudun väkiluku lähentelee nyt 400 000 asukasta hätyytellen vetovoimallaan puolta miljoonaa seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tamperelaiset yritykset ovat saaneet vuosittain tuhansia uusia potentiaalisia asiakkaita vaikutusten säteillessä koko maakuntaan. Koolla on väliä.

Kaupunkeihin muuttajat ovat pääsääntöisesti nuoria ikäluokkia, joita vetävät puoleensa monipuoliset vetovoimatekijät – opiskelu- ja työmahdollisuudet. Suomessa on ainoastaan parisenkymmentä kuntaa, joissa nuoria naisia on enemmän kuin miehiä – Tampere luonnollisesti tässä joukossa. Paikkakunnan nuorten naisten määrä suhteessa miehiin on toimiva vetovoimatekijä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistosairaalapaikkakunnat vetävät maakuntaansa laajemmalta alueelta puoleensa eläköityviä suuria ikäluokkia muun muassa hyvien terveyspalveluiden vuoksi. Tälle väestöryhmälle merkitsevät myös laadukkaat kulttuuripalvelut.

Muuttajien taustoissa on merkittäviä eroja suurten kaupunkien eriytyessä väestörakenteeltaan. Tampereen seudulle muuttavista suurin osa on kantasuomalaisia. Turussa maahanmuuttajien osuus painottuu. Pääkaupunkiseudulle muuttavista suurin osa on maahanmuuttajia.

Muuttajien koostumus vaikuttaa kasvun kestävyyteen. Yhteiskuntaan integroitumattomien maahanmuuttajien keskittyminen rajatuille alueille on haaste. Ruotsin kaltainen poliisien ulottumattomissa olevien ongelmalähiöiden muodostuminen kantasuomalaisten muuttaessa pois vaikuttaa vallitsevilla väestösuhteilla olevan pääkaupunkiseudulla ja Turussa valitettavan suuri riski. Tasapainoinen väestöpolitiikka ehkäisee rannikkokaupunkien tapaisten segregaatiohaasteiden syntymistä antaen perheille toivon Tampereesta turvallisena kaupunkiympäristönä. Painotus työperäiseen maahanmuuttoon on ollut Tampereen vahvuus.

Koko Suomi eriytyy dramaattisesti myös syntyvyyden osalta. Konservatiivisen Pohjanmaan ohella ainoastaan Pirkanmaalla ja Uudellamaalla syntyvyys on ollut kuolleisuutta korkeampaa. Terveellisen korkea syntyvyys kertoo aluetalouden kasvupotentiaalista. Kannustava ympäristö lisääntymiselle on kaupungin kasvun elinehto.

Tampereelle suuntautuneella muuttoliikkeellä on valitettavasti ollut myös kääntöpuolensa. Suomalaisten etsiessä juuri Tampereelta parempaa tulevaisuutta on taloudellisesti ja inhimillisesti raskas työttömyys pysynyt korkealla tasolla. Tampereen väestöllinen huoltosuhde sisältää haasteensa. Tampereella on painottunut koulutetun väestön ja samalla hyvien veronmaksajien poismuutto. Tampereen seudun sisäinen muuttoliike on luonnollista, mutta poismuuttoon ja samalla kilpailukykyyn suhteessa Helsinkiin on syytä reagoida.

Ahkeralle korkeakoulutetulle väestölle ei riitä pelkkä mukavan kaupungin status. Yksityisen sektorin toimeliaisuuteen kannustava ympäristö on keskiössä, jotta työllistymismahdollisuuksia valmistuville opiskelijoille löytyy. On myös syytä muistaa laadukkaan koulutuksen ja työelämäpolkujen merkitys. Työllistävät yritykset sijoittuvat Tampereelle, kun ne tietävät löytävänsä sopivaa työvoimaa. Työelämälähtöisen Tampere3:n maaliin saattaminen voi pysäyttää korkeakoulutettujen poismuuton Tampereen seudulta.

Pirkanmaan monipuolinen elinkeinorakenne on vaikeina aikoina suojannut Tamperetta kasvun taittumiselta. Muotialojen nousua ja laskua tasapainottaa vahva perusteollisuus. Kilpailukykyinen toimintaympäristö tuo uudet teollisuustyöpaikat nimenomaisesti Tampereelle. Tällöin tavallinen työmieskin työllistyy ja kaupungin kasvu on kestävää.

Kokonaisuudessaan väestönkasvu on tukenut Tampereen talousaluetta. Institutionaaliset sijoittajat uskovat Suomessa eniten kasvaviin keskittymiin – Tampereen seutuun ja Helsinkiin. Maakunnan alhaisimmalla tasolla oleva veroprosentti on tukenut Tampereen houkuttelevuutta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Yksityinen raha virtaa Tampereelle.

 

Sasi Ilkka (1)

 

Ilkka Sasi

Kirjoittaja on Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, joka on toiminut viisi vuotta kaupunginhallituksessa.