Valtuustoaloite: Lotta Svärd -patsas Tampereelle

Valtuustoaloite 19.3.2018

Valtuustoaloite: Lotta Svärd -patsas Tampereelle

Itsenäisen Suomen rakentamisessa ja puolustamisessa naistemme panos on ollut mittaamattoman arvokas. Naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä aktiivisesti vuosina 1921-1944 Suomessa tehneessä Lotta Svärd -järjestössä palveli yhteensä noin 230 000 suomalaista naista. Uutteraa maanpuolustustyötä tehneillä lotilla on ollut ratkaisevan tärkeä merkitys Suomen itsenäisyyden puolustamisessa.

Lotat osallistuivat monin eri tavoin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä Suomen rakentamiseen ja myöhemmin sotavuosina itsenäisyyden puolustamiseen. Taistelurintamalla sodan aikana lotat toimivat muun muassa radisti- ja säähavaintotehtävissä, hoitivat haavoittuneita, lajittelivat kenttäpostia ja muonittivat sotilaita. Kotirintamalla lotat päivystivät ilmavalvonnassa ja hoitivat potilaita ja siirtoväkeä. Lottatehtäviä hoitaessaan henkensä isänmaan puolesta antoi lähes 300 lottaa.

Lottien työ loi pohjan menestyksekkäälle maanpuolustustoiminnalle ja mahdollisti arviolta 100 000 lisämiehen vapautumisen rintamalle. On selvää, että lottien panos maanpuolustuksessa on ollut ratkaiseva siinä, että Suomi on tänä päivänä itsenäinen.

Lotta Svärd –järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1944. Lottien virallista maineenpalautusjuhlaa vietettiin Finlandia-talossa syksyllä 1991. Lotat ansaitsevat tasavertaisen arvostuksen muiden sotiemme veteraanien joukossa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tekoja.

Lottien toiminta on ollut aktiivista myös Tampereella. Lotta Svärd-järjestön Tampereen paikallisosaston lotat työskentelivät sekä sota- että kotirintamalla komennusmääräysten mukaan. Tampereen paikallisosasto jakaantui lääkintäjaostoon, muonitusjaostoon, varusjaostoon sekä keräys- ja kansliajaostoon. Tampereen lotat järjestivät koulutuksesta riippumatta myös paljon ei-sotilaallista kansaa sivistävää toimintaa, kuten lukukerhoja, laulukuoroja, urheilutoimintaa ja isänmaallisia juhlatilaisuuksia. Kahdesti kuukaudessa Tampereella ilmestyi lottien oma lehti, ”Lotta-Svärd”. Talvisodan päättyessä vuonna 1940 Tampereen osastossa toimi aktiivisesti yhteensä yli 2000 lottaa.

Lottien perinteen vaaliminen ja välittäminen tuleville sukupolville on tärkeää. Tähän kannustaa myös pikkulottien kultainen sääntö: ”Kunnioita mennyttä, usko tulevaisuuteen”. On tärkeää, että kunnioitamme lottien ja Suomen naisten vahvaa panosta satavuotta täyttäneen itsenäisen Suomen rakentamisessa ja puolustamisessa. Lottien ja pikkulottien toimeentulosta ja palveluista huolehtimisen lisäksi hyvä tapa osoittaa arvostusta Tampereella ja koko Suomessa toimineille lotille olisi heidän kunniakseen pystytetyn patsaan saaminen Tampereelle.

Kevään 2018 aikana on valmistumassa kuvanveistäjä Tiina Torkkelin Lotta Svärd -aiheinen patsas, jota kohtaan on jo virinnyt kiinnostusta eri kaupungeissa. Tampereelle pystytettävä patsas voisi olla Tiina Torkkelin patsas tai muu erikseen tilattu Lotta-patsas.

Tämän valtuustoaloitteen tarkoituksena on, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin lottien työtä kunnioittavan patsaan pystyttämiseksi Tampereelle sekä selvittää yhteistyömahdollisuudet eri järjestöjen ja muiden mahdollisten tahojen kanssa. Myös patsashankkeen rahoituksen osalta yhteistyö- ja kumppanuusmahdollisuudet tulee selvittää.

Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin Lotta-patsaan pystyttämiseksi Tampereelle. Tavoitteen toteuttamiseksi kaupunki aloittaa selvityksen sopivien yhteistyökumppanien, taiteilijan ja patsaan sijoituspaikan löytämiseksi.

Sofia Vikman