Valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

23.10.2017

Petri Rajala (kok)

 

Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi mahdollistaa palvelualoitteen käyttö määräaikaisena kokeiluna. Hallitusohjelmassa todetaan: ”Hallitus toteuttaa valtakunnallisesti kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittariston, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän ja vertailukelpoisen. Hallitus edistää uusien palveluinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä toteuttamalla laajasti kokeilutoimintaa mahdollistavalla säädöspohjalla. Mahdollistetaan palvelualoitteen käyttö määräaikaisena kokeiluna.”

Tampereella, kuten monessa muussa suomalaisessa kunnassa, on kohdattu suuria taloudellisia haasteita. Väestön ikääntymisen lisäksi viime vuosien aikana Suomenkin taloutta kurittaneen taantuman lasku on maksettava. Samaan aikaan huoltosuhde heikkenee koko maassa. Tampereen kaupunki on siis tilanteessa, jossa on etsittävä parhaita mahdollisia tapoja turvata hyvät ja laadukkaat peruspalvelut kaikilla kaupunkiorganisaation sektoreilla pienemmällä rahamäärällä.

Eri palvelutuotantotapojen ja -vaihtoehtojen vertailu ei kuitenkaan ole aina helppoa. Vertailua helpottavia toimintatapoja on kuitenkin olemassa.

Ruotsissa kunnat ovat voineet ottaa käyttöönsä niin sanotun palvelualoitekäytännön. Käytäntöä hyödyntävissä kunnissa (muiden muassa Uppsala ja Tukholman maakäräjät) kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat voivat edistää palvelutuotannon eri vaihtoehtojen välistä laadun ja kustannusten arviointia. Isossa-Britanniassa vastaavaa käytäntöä kutsutaan nimellä ”Right to Challenge”, ja se on määrätty lainsäädännön tasolla pakolliseksi kaikille kunnille. Suomessa palvelualoitteen käyttöönotossa edelläkävijänä on toiminut Jyväskylän kaupunki. Jyväskylässä ensimmäinen palvelualoite koski kaupunginteatterin toiminnan järjestämistä uudella tavalla, joka puolittaisi kaupungin maksuosuuden. Palvelualoite soveltuu myös pienemmän kokoluokan innovaatioihin, kuten mattolaitureiden, ulkoluisteluratojen tai uimarantojen palveluiden järjestämiseen.

Palvelualoitteen ideana on, että kunnalle voidaan esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu toisen tahon toimesta. Haasteen jättäjä esittää haasteessaan tarkoin yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin.

Kunnan tulee:

  1. Ottaa haaste vastaan,
  2. Arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset,
  3. Vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa ja
  4. Päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta

Kunnalla ei siis ole suoraa velvoitetta muuttaa omaa toimintaansa tai palveluiden tuottamistapaa. Mikäli vertailu osoittaa tarjotun tuotantomallin paremmaksi, kunta voi käynnistää prosessin palvelujen kilpailuttamiseksi tai hankkimiseksi esimerkiksi palvelusetelillä.

Käytännössä Ruotsissa palvelualoite on johtanut monilta osin palvelutuotannon hallittuun avautumiseen kilpailulle niin, että tehokkuus ja laatu ovat parantuneet. Tämä on tukenut myös yrittäjyyttä ja markkinoiden sekä palveluinnovaatioiden syntymistä.

Palvelualoitekäytännön ottaminen käyttöön Tampereella edistäisi kunnan palvelurakenteiden uudistumista, julkisen palveluntuotannon tehokkuuden paranemista tai vähintäänkin voisi johtaa kustannustietoisuuden kasvuun kunnan organisaation sisällä.

Esitämme, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön palvelualoitteen kaupunkiorganisaatiossa ja aloittaa muutamalla hyväksi katsotulla toimialalla palvelualoitteen mukaisen pilottimaisen kokeilun.

 

rajala petri

Kaupunginvaltuutettu Petri Rajala