Valtuustoryhmän pj Leena Kostiainen: Ratikka tuo Tampereelle sujuvan joukkoliikenteen ja vetovoimaa

AL 13.8.2015
Tampereen seutu kasvaa suurista kaupunkiseuduista nopeimmin heti pääkaupunkialueen jälkeen. Tampereen väkiluku lisääntyy joka vuosi reilulla 2 000 asukkaalla. Kaupunkilaisten kulkutarpeita ei pystytä tulevaisuudessa järjestämään tiiviissä keskustassa busseilla. Hämeenkadulla kulkee jo nyt ruuhka-aikaan 230 bussia tunnissa. Lielahti–Lentävänniemi-seudun rakentamiselle joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Ratikka on tehokkain tapa järjestää joukkoliikenne kapealla kannaksella.
Ratikka on kaupungille myös vetovoimatekijä. Me kaikki tunnemme kotikaupunkimme historian pienestä kyläpahasesta merkittäväksi teollisuuskaupungiksi. Tampereen kasvu ja kehitys on ollut mahdollista rohkeiden yrittäjien ja näkemyksellisten päättäjien ansiosta.
Ratikka on tärkeä imagotekijä Tampereelle, erityisesti nuorten keskuudessa. Nuoret arvostavat yhä enemmän sujuvaa joukkoliikennettä. Ratikan myötä Tampereen asema opiskelijakaupunkina vahvistuu, mikä on tärkeää koko kaupunkiseudun elinkeinoelämälle. Yritykset tulevat sinne, missä on osaavaa työvoimaa.
Ratikka houkuttelee kaupunkiin myös investoijia ja sitä kautta työpaikkoja. Liike- ja toimistotilan rakentajaa kiinnostaa kohteen hyvä ja luotettava saavutettavuus. Raideliikenne takaa pysyvyyttä.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka etenee myös Suomessa. Viimeiset viisitoista vuotta kaupunkiseudut ovat kasvaneet ulospäin. Nyt suunta näyttäisi olevan kääntymässä sisäänpäin. Puhutaan jopa ”keskustoitumisesta”. Työn luonne muuttuu asiantuntija- ja palveluvaltaiseksi, ja kaupunkimainen elämäntyyli viehättää yhä useampia. Tiivis kaupunkirakenne, toimiva joukkoliikenne ja palvelujen läheisyys lisäävät kaupungin vetovoimaa.
Ratikassa ei ole kyse vain tekniikasta ja vetovoimasta. Joukkoliikenne on palvelu. Tutkimusten mukaan ihmiset tykkäävät matkustaa ratikalla.
Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän selkeä enemmistö on ratikan kannalla, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Edellytämme, että kustannukset eivät ylitä 250 miljoonaa euroa ja että valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla. Nyt on menossa tärkeä kehitysvaihe, jonka aikana raideliikennettä ja sen vaikutuksia tutkitaan huolellisesti. Tietoa on jo nyt paljon, ja kehitysvaiheen aikana saamme sitä vielä lisää. Lopullinen päätös tehdään syksyllä 2016.