AL 5.2.2017
Tampere on viime aikoina saanut paljon julkisuutta isojen investointiensa ansiosta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, vaan koko kaupungin toimintatavan muutoksesta.
Tällä valtuustokaudella on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen.
On rakennettu Suomen pisin maantietunneli ja vapautettu rantoja teiden ja teollisuuden alta asumiseen. On päätetty siirtää liikennettä raiteille, alettu tiivistää kaupunkia ja rakentaa korkeammalle. On satsattu ennaltaehkäiseviin palveluihin ja kehitetty lähitoreihin, hyvinvointikeskuksiin ja digipalveluihin perustuvaa palvelumallia. On vahvistettu Tampereen yritysmyönteisyyttä, roolia tapahtumakaupunkina ja viety eteenpäin korkeakoulujen yhdistymiseen tähtäävää Tampere 3 -hanketta.
Nämä ovat esimerkkejä teoista, jotka ovat nostaneet Tampereen Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Kiinnostus näkyy niin yritysten, opiskelijoiden kuin asuinpaikkaa ja työtä etsivien keskuudessa. Tampere kiinnostaa myös sijoituskohteena, matkailukaupunkina ja uuden kaupunkikulttuurin kehtona.
Isot asiat ovat edenneet, koska yhteistyö on ollut tiivistä kaupungin, valtion ja alueen toimijoiden kesken. Myös puolueiden yhteistyö on Tampereella toiminut hyvin, vaikka valtuuston värikkäistä keskusteluista sitä ei aina voi päätellä. Tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että Tampereelle on saatu valtion rahoitusta isoihin investointeihin enemmän kuin koskaan aiemmin.
Neljässä vuodessa Tampereen väkiluku on kasvanut yli 10 000 asukkaalla. Kasvu vaatii investointeja palveluihin, liikenteeseen ja infraan. Myös suhdanteiden kannalta on järkevää investoida nyt, kun lainaraha on halpaa ja investoinnit työllistävät. Ongelmamme on käyttötalouden alijäämä, ei se, että emme kykenisi hoitamaan lainojamme.
Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan tulevaa, sote- ja maakuntauudistuksen jälkeistä kaupunkia. Tampereella toteutetaan jo elinvoimakaupungin ideaa, jossa kunta on alusta ja mahdollistaja asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kumppanuudelle.
Rantatunneli ja Kansi ovat esimerkkejä alustoista, jotka mahdollistavat yhteensä yli miljardin euron yksityiset investoinnit asumiseen ja palveluihin. Tämä on veronmaksajien kannalta sikälikin järkevää, että uusia asuntoja ja työpaikkoja syntyy täydentämällä keskustaa, missä julkiset palvelut ovat jo valmiina.
Täydennysrakentaminen on koko kaupunkiseudun suuri linja, joka konkretisoituu nyt monina rakennushankkeina eri puolilla kaupunkia. Rakentamisella on väliaikaiset haittansa, mutta edut ovat paljon suuremmat: parempia palveluja, sujuvampia työmatkoja ja vilkkaampaa liike-elämää. Myös viheralueet turvataan, sillä suurin osa rakentamisesta sijoittuu teollisuus- ja muille ”ruskeille” alueille.
Kumppanuusajattelu sopii kaupungin toimintaan ja sille on löydetty monia toteutustapoja.
Rantatunnelissa hyväksi havaittua allianssimallia sovelletaan nyt raitiotiehen ja Tesoman hyvinvointikeskukseen. Tammelan stadionia ja Muumimuseota toteutetaan uusilla yhteistyömalleilla. Hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä tehdään vaikuttavaa yhteistyötä järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkojen ylläpitämiseen ovat urheiluseurat tulleet mukaan. Lastenkulttuurin kirjo on kasvanut toimijoiden vilkkaan yhteistyön myötä. Hiedanrantaan on kutsuttu yhteisöjä ja yrityksiä luomaan kaupunkikulttuuria ja kiertotaloutta. Tampere kansainvälistyy ja lentoliikenneyhteyksiä kehitetään elinkeinoelämän ja kaupunkiseudun yhteisin voimin.
Vaikeaan taloustilanteeseen nähden Tampere on onnistunut säilyttämään peruspalvelut kohtuuhyvällä tasolla ja kehittämään niitä. On kyetty myös tekemään panostuksia mm. lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vanhusten kotona asumisen tukemiseen. On kuitenkin kaksi haastetta, joita emme ole onnistuneet vielä selättämään. Ne ovat kaupungin talouden alijäämä ja korkea työttömyys. Niiden taustalla on kansantalouden pitkään jatkunut taantuma.
Kaupungin menojen kasvu on saatu taltutettua kasvavalle kaupungille maltilliseen noin 2 prosenttiin, kun se aiemmin oli jopa 5-6 % vuodessa, mutta tulopuoli on haastava. Taloutemme olisi hyvinkin ylijäämäinen, ellei kuntien valtionosuuksia olisi leikattu niin paljon. Leikkausten vaikutus on Tampereella tänä vuonna 127 miljoonaa euroa. Se vastaa 3,5 veroprosenttia. Tarvitsemme kumppaneita ja uusia toimintamalleja myös siksi, että kaupungin omat resurssit ovat rajalliset.
Työllisyyden paraneminen edellyttää paitsi kasvua, myös uudistumista. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyö on tiivistynyt ja Smart Tampere -ohjelmalla tuemme teollisuuden muutosta digitalouden aikaan.
Onneksi taloudessa näkyy nyt nousun merkkejä. Uusia ICT-sektorin työpaikkoja syntyi viime vuonna yli tuhat ja myös valmistavan teollisuuden kasvunäkymät kohentuivat. Tampereen tulevaisuus näyttää valoisalta ja valtakunnallisena kasvukeskuksena sen vaikutus säteilee koko maahan.
Anna-Kaisa Ikonen
pormestari