Oppimisvaikeudet altistavat syrjäytymiselle tai ainakin oman potentiaalin alikäytölle. Ratkaisuksi kasvatustieteen tohtori Erja Sandberg tarjoaa vahvuusperustaista opetusta ja hyvien puolien näkemistä ongelmiin keskittymisen sijaan. Tämän saman olen huomannut itsekin toimivan käytännössä: lapsen vahvuuksien tunnistaminen ja palautteenanto hyvistä asioista parantaa lapsen itsetuntoa ja positiivista kuvaa itsestään oppijana. Tällainen käänteentekevä näkökulma vaikuttaa lapsen oppimiseen ja itsetuntoon, koko elämään. Hyvä minäkäsitys mahdollistaa paremman elämänhallinnan, koulumenestyksen ja yleensä selviytymisen yhteiskunnassa.
Lisäksi tarvitaan käytännöllistä tukea niin oppimisessa kuin oppijan elinpiirissä ja ympäristössä. Kodin, koulun ja oppilashuollon yhteistyöllä on merkittävä rooli lapsen kokonaistilanteen yksilöllisessä huomioimisessa. On kiinnitettävä huomiota myös opettajien jaksamiseen. Erilaisten oppijoiden suuri määrä luokassa vie opettajien huomion opetuksesta ja joskus tilanteet voivat riistäytyä käsistä. Siksi tarvitaan tukea niin vanhemmille kuin koululuokkiinkin; erityisopetusta ja lisäaikuisia luokkiin erilaisten oppijoiden tueksi. Olennaista on tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarvittavaa tukea tarpeen ilmettyä, tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä.
Tampereella on panostettu perusopetukseen ja se on ollut hyvä painotus. Seuraavaksi on panostettava erilaisten oppijoiden haasteisiin, jota on jo aloitettu toiminnallisen opetussuunnitelman toteuttamisen myötä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tuki saavuttaa erilaisen oppijan, sitä paremmin voidaan ennustaa hänen koulupolkunsa laatu.
Pia-Christina Roth (kok)
HTM, aineenopettaja