Suomen tuleva menestys riippuu pitkälti siitä, saadaanko työmarkkinoille riittävästi osaajia. Lisäksi tarvitsemme laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta.
On arvioitu, että jopa 60–75 prosenttia työmarkkinoiden rekrytointitarpeesta kohdistuu tulevaisuudessa korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.
Pirkanmaalla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen varmistaminen on tärkeää myös siksi, että uuden yliopistoyhteisömme toimintaedellytykset ja paikka kansainvälisen tason toimijana varmistetaan.
Suomessa on asetettu tavoite, että korkeakoulutettujen osuus nostetaan puoleen ikäluokasta. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia. Se jättää Suomen OECD-maiden keskiarvon alapuolelle ja myös muiden Pohjoismaiden taakse.
Edellinen hallitus päätti korkeakouluindeksien palauttamisesta keväällä. Indeksijäädytysten päättyminen lisää yliopistojen perusrahoitusta 41,6 milj. euroa ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20,3 milj. euroa vuonna 2020.
Kokoomus on myös ehdottanut, että valtio pääomittaisi korkeakouluja. Se vahvistaisi korkeakoulujen toimintaedellytyksiä pitkäjänteisesti. Pidän erittäin hyvänä sitä, että valtion budjetissa vuodelle 2020 korkeakoulujen perusrahoitusta nostetaan: yliopistoille 40 milj. euroa ja ammattikorkeakouluille 20 milj. euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa esittämät tavoitteet tutkintomäärien lisäämiseksi ovat kuitenkin jääneet budjetissa vaille hallituksen huomiota.
Aloituspaikkojen lisääminen ilman erikseen osoitettua rahoitusta söisi korkeakoulujen tasokorostuksesta merkittävän osan ja olisi pois koulutuksen ja tutkimuksen laadusta.
Suomi on nostettava takaisin tieteen, tutkimuksen ja kehittämisen maailman kärkeen. Siksi tärkeänä tavoitteena on nostaa TKI-rahoituksen osuus BKT:sta neljään prosenttiin. Tavoitteella on laaja parlamentaarinen tuki.
Tästä huolimatta hallituksen budjettitoimenpiteet eivät vie kohti asetettua tavoitetta. Se heikentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.) ja sivistysvaliokunnan jäsen.