Kesä takana ja syksy käsillä. Pitkä Lappeenrannan puoluekokousviikonlopusta alkanut kesälomani päättyi Pirkanmaan Kokoomuksen Päivölän kesäjuhlaan. Antoisia tilaisuuksia molemmat. Edessä on mielenkiintoinen ja haasteellinen syksy ja talvi ennen huhtikuun kuntavaaleja. Olen Kokoomuksen ehdokkaana. Moni on tätä ihmetellyt ja kauhistellutkin. Ei puoluevalinnan vuoksi, vaan siksi, että ylipäänsä viitsin lähteä mukaan toimintaan, joka ei nykyään nauti kovin suurta arvostusta. Miksi ryhtyä vapaaehtoisesti sylkykupiksi? Minulle ehdokkuus on kuitenkin ollut itsestään selvä asia siitä päivästä lähtien, kun kaksi vuotta sitten palasin Tampereelle vietettyäni edelliset neljä vuosikymmentä Espoossa ja Helsingissä. Ihan mukavia kyliä nekin, mutta veri veti väkisin takaisin, enkä ole päätöstäni päivääkään katunut.
Kuntavaaleihin ehdokkaaksi lähden, koska haluan olla mukana rakentamassa uudenlaista tulevaisuuden Tamperetta nyt kun kunnan rooli maakunta- ja sote-uudistuksen toteuduttua täysin muuttuu. Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, joka on elinvoimainen sivistyskunta, jossa asukkaat voivat hyvin ja kaikkien arki sujuu. Haluan edistää avointa päätöksentekoa ja asukasdemokratiaa. Kunnan tehtävien muuttuessa haluan lähteä edistämään asioita puhtaalta pöydältä vanhaan takertumatta, mutta kaupungin historiaa ja sen eteen työtä tehneiden ratkaisuja kunnioittaen. Uskon, että minulla on paljon annettavaa tämän kehityksen edistämiseksi. Siksi haluan olla kuntalaisten käytettävissä, joten suostun vaikka sylkykupiksi jos sellaista tarvitaan.
Hannu Raiskio
