Sofia Vikman: Kieltenopetus kaipaa monipuolisuutta

AL 5.8.2008

Suomalainen perusopetus on huippuluokkaa, ja saamme syystä olla ylpeitä erinomaisista PISA-tuloksistamme. Niistä ei kuitenkaan saa tulla mantraa.

Koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja kilpailukyky on luotava joka päivä uudelleen. Jos emme näin tee, ohittavat koulutukseen paljon sijoittaneet kilpailijamme meidät yhdessä hujauksessa.

Syksyn kynnyksellä ja koulujen alkaessa monen perusasteen ja toisen asteen opiskelijan on aika miettiä kieltenopiskeluaan.

Vaikka perusopetuksemme ja yleissivistävän lukiomme avaintekijä on aina ollut monipuolisuus, niin yhdessä suhteessa olemme ottaneet viime vuosina takapakkia. Vieraiden kielten opetus on nimittäin vähentynyt sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen puolella. Kehityskulku on nurinkurinen, sillä työelämä joka tapauksessa kansainvälistyy entisestään.

Akateemisessa maailmassa kansainvälinen yhteistyö on nykyään itsestäänselvyys. Hyvä kielitaito on nykymaailmassa tärkeä myös ammatillisella puolella. Ammatinharjoittamiseen ei enää riitä vain oman alansa erityistaitojen hallitseminen.

Monikulttuurisessa Euroopassa työvoiman vapaata liikkuvuutta ei voida toteuttaa ilman riittävää ja monipuolista kielitaitoa. Puolalainen putkimies ja suomalainen puuseppä tarvitsevat hyvää kielitaitoa.

Onkin kovin nurinkurista, että Suomessa on otettu kieltenopetuksessa takapakkia nyt, kun kehityssuunnan pitäisi työelämän kansainvälistymisen myötä olla juuri päinvastainen. Vaikka englannin kielen asema kansainvälisessä viestinnässä jatkuvasti vahvistuu, myös muiden kielten osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää.

Tilastot puhuvat omaa karua kieltään siitä, kuinka perusopetuksen oppilaiden kielivalinnat ovat kaventuneet rajusti viimeisen 10 vuoden aikana. Enää vajaa 10 prosenttia kunnista tarjoaa peruskoulun kaikille yhteisenä A-kielenä muuta kuin englantia, ja vapaaehtoista A-kieltä tarjoaa alle puolet kunnista.

Opiskelijamäärät ovat vähentyneet ja kieltenopiskelu on 2000-luvulla keskittynyt yhä selvemmin suuriin kaupunkeihin. Tarvittaessa kuntien on pystyttävä kuntarajat ylittävään yhteistyöhön kieltenopetuksen laadun ja monipuolisuuden parantamiseksi.

Lukioissakin on ongelmia. Kielten tarjonta on niissä usein monipuolista, mutta vieraiden kielten ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä on ollut jo pitkään selvässä laskussa. Valinnaisten kielten kursseja saatetaan napsia niin innokkaasti yksi sieltä, toinen täältä, ettei käytännön kielitaitoa saavuteta näistä kielistä yhdessäkään.

Nyt on tehtävä täyskäännös. Vankka pohja kielten opiskelulle voidaan rakentaa jo peruskoulussa.

Tarvitaan myös koulujen ja lukioiden välistä yhteistyötä, toisen asteen sisäistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Myös uutta teknologiaa tulee ottaa laajasti käyttöön ja hyödyntää kieltenopetuksessa.

Hallitus on kesäkuussa esittänyt lukiolakia muutettavaksi siten, että kielten opetuksessa opiskelijalta arvioitaisiin kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioitaisiin erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaisi opetushallitus.

Uudistus on tervetullut, sillä suullisen kielitaidon opetukseen keskitytään lukioissa nykyisellään liian vähän.

Sofia Vikman, puheenjohtaja

Tampereen yliopiston kokoomusopiskelijat