Terveiset vuoden viimeisestä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksesta!
Kahden vuoden hyvähenkisen sivistys- ja kulttuurilautakunnan kauden jälkeen tunnelmat 2023 kesäkuun ensimmäisessä ’Kuvalan’ kokouksessa olivat omalta osalta positiivisella tavalla jännittyneet – löytyisikö sama yhdessä tekemisen henki kuntalaisten paremman arjen eteen uudella porukalla, kuin mitä se oli ollut ’Sikulassa’? Nyt kuuden kokouksen mittaisella kokemuksella voin todeta, että maali lautakuntalaisilla on yhteinen – kulttuurin-, liikunnan- ja nuorisopolitiikan suuntaviivojen määrittely ja ohjaus on osaavissa ja tunnollisissa käsissä, missä puoluetausta korkeintaan voi tarkoittaa eri reitin valintaa yllämainittujen asioiden hoitamiseen kuntalaisilta saadun mandaatin mukaisesti. Ja osaavat virkahenkilöt luovat vaikuttavuuteemme holistisen lopputuleman – 1 + 1 on tässä yhtälössä 3!
On ilo olla osa porukkaa!
Viimeisessä kokouksessa palattiin marraskuun kokouksessa pöydälle jätettyyn ’Kulttuurin palveluverkkosuunnitelmaan’. Kyseessä merkittävä suunnitelma, sillä siinä asetetaan mm. investointien kannalta suuntaviivat aina 2035 vuoteen asti. Pormestariohjelmassa mainitut mm. Hiedanrannan alueelle tulevat monenlaisia tapahtumia tukevat tilaratkaisut, Nekalan koulun tilojen muuttaminen kulttuurin tiloiksi, teattereiden perusparannushankkeiden edistäminen, Tampere-talon perusparannusten jatkaminen, tuki teattereiden perusparannus- ja korjaushankkeisiin… Lista on pitkä, mutta ennen kaikkea vaikuttava. Tampere-kotimme väkimäärän on ennakoitu saavuttavan 300 000 asukkaan rajan ennen vuotta 2040 ja itse olen täysin vakuuttunut elävän kulttuurin vaalimisen ja sen toimintaedellytyksiin panostamisen satavan hyvinvointina kuntalaisten kukkaroon näinä epävakauden aikoina – asuinalueiden yhteisöllisyyteen ja asukasosallisuuteen panostaminen niin ikään luovat ja vahvistavat ’tamperelaisuuden sosiaalista liimaa’ ja valmisteluprosessissa loistava ulottuvuus oli kuntalaisten laaja osallistaminen ja ennen kaikkea osallistuminen suunnittelutyöhön! Väestön ikääntyessä helppo saavutettavuus ja joukkoliikennelinjojen äärelle palvelujen tuominen ovat ’TEKEMISEN KAUPUNKI: Tampereen kaupunkistrategia 2035’ pehmeän kovaa ydintä!
Vaikka esitys jätettiin marraskuussa pöydälle ei se poikinut muutosesityksiä – SDP:n Loukaskorven aiheellinen nosto lisäajalle suunnitelman läpikäymiseksi ryhmissä oli tärkeä, jotta näkemys olisi laaja ja suunnitelma tiheästi kammattu. Keskustelua joulukuun kokouksessa sai aikaan optimistiset kehitysluvut museovierailuiden suhteen. Lautakunnan evästyksissä Kuvalan 2024 vuosisuunnitelmaan nostin Tampereen poikkeuksellisen museobuumin esiin ’Tulevaisuuden edelläkävijyys’ -kohdassa. Jotta trendi säilyy tulee sitä vaalia ja turvata riittävät resurssit markkinointiin – muuten ’Miljoonan kävijän museokaupunki’ siirtyy suoraan bittimaailman muistolehtoon…
Ajankohtaisissa käytiin läpi terveyskyselyn tuloksia. Vastausprosentit ala- ja yläkoulun osalta olivat mukavasti ~70%:in luokkaa ja ylikin, mutta ammatillisella puolella vain joka neljäs jätti vastauksen – niiden tulosten pohjalta johtopäätösten teko on siis hankalahkoa. Aloitan ’negailulla’. Positiivisia on onneksi paljon, mutta lähdetään molemmissa parin noston kautta liikkeelle parannettavista asioista aloittaen:
- kouluruokailun tulokset ovat edelliseenkin verrattuna jatkaneet laskusuuntaan! Koettu maku ja laatu ovat oppilaiden mielestä laskeneet ja tässä jos missä asiassa kokemusasiantuntijuutta tulee kuunnella tarkalla korvalla. Jos Tampere aikoo Pormestariohjelman 2023-2025 mukaisesti ”…olla vuonna 2030 suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa…”, niin laadukas, maukas ja rauhallinen ruokailutapahtuma on arvovalinnan lisäksi myös keskeinen tekijä tämän tavoitteen täyttymisessä. Tampereella poiketaan valtakunnallisesta kouluruokailusuosituksesta ja mikäli sillä on vaikutusta oppilaiden negatiiviseen kouluruokailukokemukseen tulee keskustelu sitä koskien avata välittömästi. Ravitsemus keskeisellä tavalla säätelee oppimista, keskittymiskykyä ja tunteita. Samalla ylemmille vuosiluokille siirryttäessä lasten osallistuminen vähenee kouluruokailuun ja energiantarvetta täytetään usein epäterveellisillä välipaloilla (Tampereen Vanhemmat ry sähköinen kysely kevät 2022), niin vaarallinen sykli on valmis. Lisäksi muihin kuusikkokuntiin verrattuna vuonna 2021 ruokailuun kului keskimäärin 427 euroa/oppilas ja Tampereella 597 euroa/oppilas – tässä on 40%:n ero ja silti tyhjäksi syötyjen lautasten määrä tulevaisuuden tekijöillämme vaan vähenee! Näinä talouden usvaisten näkymien aikana kaikki asiat tulee ottaa huomioon ja tämä on yksi niistä. Pohdinnan tueksi euroja tarkastelemalla kaupungin suora panostus kulttuuripalveluihin on 2014-2022 välisenä aikana laskenut 4,9%. Tähän suora lainaus ’Kulttuurin palveluverkkosuunnitelman 2035’ sivulta 26 koskien pienemmällä euromäärällä operointia:
- Samaan aikaan palvelutuotantoa on kuitenkin saatu tehostettua ja tuottavuuden kasvu on ollut koronapandemiaan asti huomattavaa ja yhden asiakaskontaktin hinta on laskenut merkittävästi. Kustannusvertailun tietopohjaa kehitetään Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa.
Tästä on ilman muuta otettava sitä kuuluisaa ’koppia’ nykytermein, ennen kuin ’palo’ koittaa…
- Asuinalueen harrastusmahdollisuuksista tietäminen lasten ja nuorten keskuudessa on laskenut ß viestintä ja tiedottaminen. Olen monesti kaupungin virkahenkilöstölle maininnut kaupungin erinomaisten nuorisopalveluiden vahvemmasta ja kohdennetummasta viestinnän tarpeesta nuorille koulupäivän opetustunnin aikana – nyt saa ottaa puhelimen käteen ja yhdessä käydä läpi mistä löytyy mitä, koska se tapahtuu ja montako otetaan mukaan. Tähän kun yhdistää asian, että nuoret kokevat heiltä puuttuvan aktiivisen ajanvieton mahdollistavan ulkotilan, niin dialogin merkitys korostuu.
21.12.2023 Aamulehdessä Nuva ry:n Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Vilja Vänskä, 17, nostaa ’Ihmiset’ osiossa asian esiin (lainaus):
- Viljan mielestä nuorten ääni jää usein kuulematta, kun suunnitellaan esimerkiksi uusia rakennusprojekteja. ”On vähän hassua, että vanheneva väestö suunnittelee rakentamista tulevaisuuden käyttäjille, tämän hetken nuorille”, Vänskä sanoo.
Spot on!!!
Aiheeseen liittyen Jukka Etu-Seppälä kertoi ’Liikuntamotivaattori’ -toiminnasta, missä parhaimmillaan yksi henkilö pystyy liikuttamaan jopa tuhatta nuorta – lisää tätä!
Seuraavaksi posia peliin:
- 8-9. luokkalaisten osalta vapetus (sähkötupakka) ja tupakoinnin osuus on hieman alhaisempaa verrattuna koko maan keskiarvoon
- Elintapojen osalta vähintään tunnin päivässä liikkuvien osalta on nousua! Ja 2023 tehdyn Move! -tutkimuksen osalta Pirkanmaan tulokset ovat parantuneet toiseksi eniten koko valtakunnassa. Tätä trendiä meidän kaikkien tulee ruokkia, jotta positiivinen vire jatkuu.
Vaikka posinostot oli lyhyet ja ytimekkäät verrattuna negaan, niin koin tärkeämmäksi avata faktoja negatiivisten ilmiöiden takana ymmärryksen lisäämiseksi.
Tätä tasapainoiluahan elämä alati on. Tärkeää on pysyä posin puolella todellisuuden koko kuvaa kaihtamatta – vain silloin kyetään kokonaisvaltaisiin ja huolella puntaroituihin päätöksiin sillisalaatin sijaan, mistä päästäänkin lähenevään rauhoittumisen juhlaan. Toivottavasti välipäivien ruokapöydistänne löytyy teille tärkeitä asioita – niin sielun kuin kehon ruokkimiseksi.
Käydään kohti vuotta 2024 toiveikkaina ja toimintavalmiina – siinä reseptiä tulevillekin vuosille!
Tommi Evilä
kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen (Kok.)