Oikeusperiaatteita noudatettava turvapaikka-asioissa

Oikeusperiaatteita noudatettava turvapaikka-asioissa

Tuhannet turvapaikanhakijat saavat pian lainvoimaisen päätöksen siitä, onko heillä oikeus oleskelulupaan kansainvälisen suojelun perusteella. Useat varsinkin irakilaisista hakijoista saavat kielteisen päätöksen. Tiedämme, että kaikki lopullisen kielteisen päätöksen saaneet eivät poistu maastamme, vaan jäävät laittomasti Suomeen. Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyikin 16.12. toimenpidesuunnitelman laittoman maassaoleskelun ehkäisyyn ja hallintaan. Tarkoituksena on edistää lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden palaamista kotimaihinsa. Vastaanottopalvelut päättyvät. Henkilöille annetaan kuitenkin välttämätön, kiirellinen apu kuten akuutti terveydenhoito, hätämajoitus ja ruoka. Näillä toimilla Suomi pitää kiinni oikeusvaltioperiatteesta ja täyttää kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa.

Kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisella maalla on oikeus päättää maahanmuutosta haluamallaan tavalla. Kaikki maat rajoittavat maahanmuuttoa tarkoituksena rauhanomaisen yhteiskuntakehityksen turvaaminen maassa. Tästä on kuitenkin poikkeuksia. Oman maan kansalaisella on aina oikeus palata kotimaahansa. Kansainväliset sopimukset kuten EU-jäsenyys voivat rajoittaa päätöksentekoa. Jos henkilö saapuu maan rajalle ja hakee pakolaisasemaa, koska häntä henkilökohtaisesti uhkaa vaino tai epäinhimillinen kohtelu kotimaassaan, on hänen hakemuksensa tutkittava. Kenelläkään ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta muuttaa Suomeen.

Eurooppalaisten säännösten mukaan edellä mainitusta kansainvälisen oikeuden periaatteesta pidetään tiukasti kiinni. EU:n työantajan rangaistusdirektiivi (2009/52/EC) lähtee jopa siitä, että työnantajaa, joka palkkaa EU:n ulkopuolisen laittoman maahanmuuttajan, rangaistaan rikosoikeudellisilla sanktioilla.

Henkilön sosiaaliset oikeudet riippuvat ihmisoikeusnormien mukaan siitä, asuuko henkilö vakituisesti maassa ja oleskeleeko hän siinä laillisesti. Suomea sitova Euroopan ihmisoikeussopimus turvaa jokaiselle ihmiselle kuitenkin sen, että hänen elämäänsä suojellaan (art 2)ja että häntä ei kohdella epäinhimillisesti (art 3). Viranomaiset eivät saa sallia tilannetta, joka vaarantaisi henkilön elämän tai johtaisi epäinhimilliseen kohteluun.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 5.7.2016 erittäin tärkeän ratkaisun (Hunde v. Hollanti). Kyseessä oli etiopialaismies, joka oli saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Hän kieltäytyi kuitenkin palaamasta Etiopiaan. Hollannin viranomaiset eivät myöntäneet hänelle sosiaaliturvaa. Asuminen oltiin valmiita järjestämään tilapäisesti pakolaiskeskuksessa, mutta tämä ei kelvannut valittajalle.

Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että vieraan maan kansalaisella, joka on saanut lainvoimaisen määräyksen poistua maasta, ei ole oikeutta jäädä maahan ja vaatia isäntämaalta terveys- tai sosiaaliturvaa.

Edellytyksenä oli, että henkilöllä oli mahdollisuus itse vapaaehtoisesti järjestää paluumatkansa. Näin oli Etopian osalta ja näinhän on myös Irakin osalta. Hollannin laki antoi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle neljä viikkoa aikaa järjestää paluunsa kotimaahansa. Tänä aikana välttämätön sosiaali- ja terveysturva taattiin. Lisäksi Hollanti antoi majoituksen pakolaiskeskuksessa edellyttäen, että henkilö oli valmis tekemään yhteistyötä viranomaisen kanssa paluunsa järjestämiseksi. Tuomioistuin katsoi, että näillä toimintatavoilla käännytettävän tilanne oli otettu asianmukaisesti huomioon.

Myöskään Suomen perustuslain perusoikeudet eivät aseta esteitä lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön sosiaali- ja terveysturvan rajaamiselle.

Lähtökohtana on, että henkilö hankkii toimeentulonsa ensisijaisesti omalla työllään. Eurooppaoikeuden mukaan tämä ei kuitenkaan ole sallittua laittomasti maassa oleskelevalle. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että sosiaali- ja terveysturvaan voidaan tehdä perusoikeuksien yleisten oppien mukaisia rajauksia mm. suhteellisuus- ja hyväksyttävyysnäkökohtien nojalla. Rajoitukset on katsottu luonnollisiksi mm. turistien ja ulkomaisten opiskelijoiden kohdalla.

Ministerityöryhmän toimenpidesuunnitelma on suorastaan välttämätön tässä tilanteessa. Se edistää vapaaehtoista paluuta kotimaahan auttamalla ja tehostamalla neuvontaa vapaaehtoisen paluun tuesta. Toisaalta vahvistetaan poliisin valvontaa ja mahdollisuuksia palauttamiseen lähtömaahan. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ei voi olla ihmisiä, jotka ovat täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Se ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää ja kasvattaa myös riskiä vakavasta rikollisuudesta. Tärkeä on myös suunnitelman tavoite, että millään toimilla ei pitäisi antaa sellaista mielikuvaa, että riippumattoman tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen noudattamattajättäminen olisi hyväksyttävää.

Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu viranomaisten johdonmukainen toiminta ja se, että tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä kunnioitetaan ja pannaan toimeen tehokkaasti. On tärkeää, että viranomaisilla on selkeä lainsäädäntö ja ohjeistus. Perustuslakimme ja Euroopan ihmisoikeussopimus antavat selvät suuntaviitat lainvoimaisten päätösten täytäntöönpanolle turvapaikka-asioissa. Ihmisten auttaminen hädässä on inhimillisesti oikein ja suotavaa. Sillä ei kuitenkaan saa antaa sellaista kuvaa, että Suomessa lakeja ja tuomioistuinten päätöksiä ei pitäisi noudattaa.

 

Kimmo Sasi

varatuomari, Tampere

entinen perustuslakivaliokunnan pj ja Euroopan neuvoston lakivaliokunnan ihmisoikeusalavaliokunnan pj