Kaupunginvaltuusto päätti toimintamallin muutoksesta

Kaupunginvaltuustossa päätti maanantaina 14.12. kaupungin toimintamallin muutoksesta. Uuteen malliin siirrytään 1.6.2017, mallissa jatketaan siten, että valtuuston valitsema pormestari johtaa edelleen kaupunginhallistusta ja kaupunkia. Kuutta lautakuntaa johtavat kolme apulaispormestaria, eli sosiaali- ja terveyslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, asunto- ja kiinteistölautakunta, yhdyskuntalautakunta ja joukkoliikennelautakunta.

Aikaisemmista tuotannon johtokunnista luovutaan 1.1.2017; sama organisaatio päättää palveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Liikelaitosten johtokunnat jatkavat.
Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen piti tärkeänä, että uuteen toimintamalliin siirryttäessä otetaan huomioon digitalisaation mahdollisuudet.  – Siinä ei suinkaan pelkästään muuteta palveluja sähköisiksi, 95 % siinä on toiminnan muutosta ja 5 % tietokoneohjelmia. Ensin pitää poistaa turhat tehtävät ja rönsyt, täytyy keskittyä olennaiseen. On katsottava mitä voidaan automatisoida ja sujuvoittaa ja mitä voidaan tehdä itsepalveluina. Aina on olemassa palveluja, joissa tarvitaan ihmistä ihmiselle.
Matti Höyssä lainasi aikaisemmin Yrittäjäforumissa puhuneeseen Koskikeskuksen johtaja Kari Varkilaan todetessaan että, hyvä johtaja ennakoi – ei reagoi. – Uusi toimintamalli ennakoi myös tulevia sote- ja itsehallintoalueuudistuksia.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen tuki uuteen toimintamalliin siirtymistä muun muassa siksi, että kaupungin organisaatio on valmis siirtymään uuteen sote-alueiden aikaan. – Tampereen kaupungille jää edelleen kaupungin ydintehtävät, erityisesti tulevaisuuden kunnan rakentaminen. Toimintamallista on tullut hyvä kun sen suunnittelua on leimannut yhdessä tekeminen ja se tulee ohjaamaan toimintaa myös jatkossa.
Harri Airaksinen arvosti hylättävää tilaaja-tuottaja siitä, että palveluiden tuottamisen kustannuksista on saatu tietoa ja kustannusten nousu hallintaan. Vastuukysymykset ovat kuitenkin olleet epämääräisiä.

Matti Höyssä halusi mahdollisimman laajan kuntalaisjoukon pääsevän keskustelemaan kaupungin asioista